Keva jakoi työelämän kehittämisrahaa seitsemännen kerran. (Kuva: Ville Miettinen)

Kevan työelämän kehittämisrahaa on myönnetty 22 hankkeelle. Määrä nousi yhdellä viime vuodesta, ja rahoituksen kokonaismäärä kasvoi 600 000 euroon. Hankkeista yksi on seurakunnan hanke, muut ovat kuntien tai muiden kuntataustaisten toimijoiden hankkeita.

Suuret organisaatiomuutokset ovat käynnistäneet tarpeen henkilöstön työkyvyn kehittämiselle, ja se näkyy kehittämisrahaa saaneissa hankkeissa.

– Tänä keväänä kuntakentällä on ollut paljon työhön liittyviä epävarmuustekijöitä. Hyvinvointialueiden valmistelutyö on kesken, ja tämä vaikuttaa myös kuntien toimintojen muotoutumiseen. Myös työehtosopimusneuvottelut ja työvoimapula ovat syöneet resursseja erilaiselta kehittämistyöltä, Kevan palvelupäällikkö Laura Rinne sanoo.

Tällä hakemuskierroksella korostui myös digitaalisten alustojen ja IT-ratkaisujen rooli kehittämistyössä. Hankkeissa on tavoitteena luoda muun muassa uusia mittareita työkyvyn seurantaan sekä rakentaa ratkaisuja työkykyä kuvaavan datan yhdistämiseksi samalle tietoalustalle muiden talouden tunnuslukujen kanssa.

Mainos



– Olemme kohdentaneet kehittämisrahaa siihen, miten digitalisaatiosta otetaan suurin hyöty työkykyjohtamiseen ja työkyvyn tukemiseen. Pelkkien laitteiden tai järjestelmien hankkimiseen rahoitusta ei myönnetä. Keskeistä on kehittää ihmisten välistä toimintaa, joissa järjestelmät ovat apuna, Rinne toteaa.

Kehittämisrahaa jaettiin nyt seitsemännen kerran. Sitä haki tänä vuonna aiempaa harvempi työnantaja.

Työelämän kehittämisrahaa saavat hankkeet 2022:

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, 75 000 euroa: Työyhteisötaidoilla työhyvinvointia
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Saimaan ammattiopisto Sampo, 35 000 euroa: TIIMI KANTAA!
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä, 40 000 euroa: Henkilöstökokemuksen mittaamisella kohti parempaa työkykyjohtamista
Lakeuden Etappi Oy, 15 000 euroa: Kiertotalous muutoksessa: osaamisen varmistaminen muuttuvissa tilanteissa
Lappeenrannan kaupunki, 17 000 euroa: Lappeenrannan kaupungin työkykyjohtamisen tuotteisto
Laukaan kunta, 30 000 euroa: POLKU – Ennakoivaa työkyky- ja työurajohtamista Laukaassa
Limingan kunta, 33 000 euroa: Meidän Stepit – Ennakoivan työkyvyn havaitsemisen, johtamisen ja tukemisen askelmerkit
Mikkelin kaupunki, 11 000 euroa: TYKKI-hanke – tehoa ja uudistusta työkykyjohtamiseen
Muonion kunta, 10 000 euroa: Hyvinvoiva työntekijä, hyvinvoiva kuntaorganisaatio – työntekijöiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen
Pirkanmaan Voimia Oy, 40 000 euroa: Voimia työkykyyn
Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy, 55 000 euroa: Polkka 2.0 – työntekijäkokemus ja yhtenäinen yrityskulttuuri hyvinvointialuemuutoksessa
Rautavaaran kunta, 15 000 euroa: Ennakoivalla työkyvyn ja työuran johtamisella kohti innostavaa työtä!
Rovaniemen kaupunki, 18 000 euroa: Sairaspoissaoloista ennakoivaan työkykyjohtamiseen
Savon Koulutuskuntayhtymä Sakky, 12 000 euroa: Sujuvaa aivotyötä Sakkyssa
Savonlinnan kaupunki, 15 000 euroa: Varhaiskasvatushenkilöstön hyvinvointiosaamisen kehittämishanke
Someron kaupunki, 20 000 euroa: Juttu tääl onnistuu -Yhteisöllinen Somero
Taivalkosken kunta, 25 000 euroa: Hyvinvointia työhön ratkaisukeskeisen työnohjauksen avulla Taivalkosken kunnassa
Tampereen kaupunki, työllisyys- ja kasvupalvelut, 45 000 euroa: DOT – dataa, osaamista ja työhyvinvointia
Turun Kaupunginteatteri Oy, 27 000 euroa: Turun Kaupunginteatterin työhyvinvointiohjelma
Vantaan kaupunki, 42 000 euroa: Työkykyjohtamisen avaintekijät Vantaan ja Keravan työllisyyspalveluissa
Vantaan seurakuntayhtymä, 10 000 euroa: Johtamisen kehittäminen – hyvinvoiva henkilöstö
Ylitornion kunta, 10 000 euroa: Työkyky keskiössä unohtamatta työuran johtamista

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*