KHO luki lakia ja tosi verottajan pitäneen Lapuan vanhaa virastotaloa turhan arvokkaana. Yhtiölle maksetaan liikaa perittyjä kiinteistöveroja noin 160 000 euroa.

Valtion vanhan virastotalon Senaatti-kiinteistöltä ostaneet lapualaiset selättivät verottajan ja Vaasan hallinto-oikeuden korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Entisen virastotalokiinteistön verotusarvoksi oli vahvistettu vuoden 2014 kiinteistöverotuksessa 3 577 166 euroa, jonka mukaan rakennuksesta oli jouduttu maksamaan kiinteistöveroa Lapuan kaupungille.

Kiinteistön omistava Virkataloo Oy valitti verottajan ja Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka katsoi kiinteistön käyväksi arvoksi kiinteistöveroa laskettaessa 400 000 euroa. Sijoittajat hankkivat pitkään tyhjillään olleen rakennuksen omistukseensa 250 000 eurolla vuonna 2013.

-Pitkään sitä oikeutta kesti hakea. Se tässä vain ihmetyttää, että eikö verottajalla ja hallinto-oikeudessa pitäisi olla saman koulutuksen saaneet ihmiset päätöksiä tekemässä. Ja nyt KHO oli niiden kanssa aivan toista mieltä, ihmettelee yhtiön hallituksen puheenjohtaja Martti Kaunismäki.

Mikä on oikea arvo?

Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessään, että arvostamislain 32 §:n 2 momentissa on ilmaistu kaksi vaihtoehtoista menetelmää käyvän arvon määrittämiseksi. Kumpaakin menetelmää käytettäessä kysymys on kiinteistön arvostamisesta sen yksilöllisten ominaisuuksien perusteella.

Kiinteistön käypää arvoa omistajan hallussa osoittaa lähtökohtaisesti sen taloudellinen käyttöarvo omistajalleen siinä toiminnassa, jossa kiinteistöä käytetään. Siten vuokrauskäytössä olevan kiinteistön käypään arvoon vaikuttavat keskeisesti kiinteistöstä saatavissa olevat vuokratulot ja siitä aiheutuvat menot. Myös varsinkin arvostamishetkeä ajallisesti lähellä olevassa kiinteistön hankinnassa käytetty hankintahinta on yksi osoitus kiinteistön käyvästä arvosta omistajan hallussa, todetaan KHO:n ratkaisussa.

160 000 veroja takaisin

Lapuan suunnalla ollaan aiheestakin tyytyväisiä KHO:n tekemään ratkaisuun. Kun ensi vuoden kiinteistöveroprosentilla laskettuna maksettavaa olisi vuodessa kertynyt yli 37 500 euroa, niin ensi vuonna kiinteistöverolasku on 4 200 euroa.

-Meidän yhtiön tuloista 25 prosenttia on mennyt kiinteistöverojen maksuun, mikäli on ollut kestämätön tilanne. Nyt vero putoaa yhdeksänteen osaan. Meidän pitäisi saada takaisin 160 000 euroa maksettuja kiinteistöveroja, ynnäilee Kaunismäki.

Kiinteistöverot kaupanteon jarruna

Vuosikirjapäätöksenä annettu ratkaisu tullee ohjaamaan suomalaista kiinteistöverotuskäytäntöä. Monta kiinteistökauppaa on vuosien saatossa kaatunut, kun vuosittainen kiinteistövero on voinut olla jopa kauppahintaa korkeampi.

-Kun yrittäjillä ja sijoittajilla on ollut tämä vallalla ollut tilanne tiedossa, niin kaupan on ollut paljon rakennuksia, jotka eivät ole kiinnostaneet ketään. Nämä viime vuodet ovat olleet purku-urakoitsijoiden kulta-aikaa, Martti Kaunismäki toteaa.

Virkatalo Oy:n omistama kiinteistö palveli Lapualla pitkään valtion virastotalona. Tällä hetkellä kiinteistössä toimii vuokralla useita yrityksiä, mutta mikään kultakaivos se ei vielä ole omistajilleen ollut. Tosin yhtiön kannattavuus paranee, kun kiinteistöverolasku pienenee.

-Kiinteistö oli ollut pitkään tyhjillään ja ison riskin takia meitä lähtikin kahdeksan sijoittajaa mukaan tämän ostamiseen. Moneen oli varauduttu, mutta tämä kiinteistöverokäytäntö tuli meille yllätyksenä. Ilmeisesti aiemmin oli käytetty joissakin kaupoissa lievempiä tulkintoja, joissa kiinteistövero oli määräytynyt kauppahinnan mukaan, Martti Kaunismäki kertoo.

LISÄÄ AIHEESTA: Kuntaliiton Holopainen: KHO:n kiinteistöveroratkaisu näkyy kuntien taloudessa

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*