Omatoimiaikojen avulla kirjastojen aukioloaikoja halutaan lisätä.

Aluehallintovirastojen myöntämien kirjastojen kehittämisavustuksien kohteissa näkyy kuntien halu kasvattaa kirjastojensa aukioloaikoja eri tasoisten omatoimipalveluiden avulla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston myöntämistä kehittämisavustuksista omatoimikirjastoihin saivat avustusta muun muassa Akaa, Halsua, Hankasalmi, Kauhavan Kortesjärvi, Pedersöre, Keuruu, Kivijärvi, Muurame, Mänttä-Vilppula ja Äänekoski.

Kuntien tiukka talouskuri on ajanut vuosien saatossa monet kirjastot lyhentämään aukioloaikoja, mutta omatoimipalveluiden kautta kirjaston asiakas pääsee hyödyntämään olemassa olevia kirjastopalveluita entistä laajemmin.

-Kehittämisavustusten haku kirjastojen omatoimipalveluihin on viime vuosina ollut selkeä trendi. Sitä haetaan niin hyvässä kuin pahassa. Kun kunnissa on valmiit toimivat kirjastopalvelut, niin totta kai niitä on järkevä hyödyntää aiempaa laajemmin, kirjastotoimen ylitarkastaja Marjariitta Viiri toteaa.

Joissakin tapauksissa omatoimipalvelujen aloittaminen on kirjastolle myös elämän ja kuoleman kysymys.

-Henkilökuntaresurssit ovat monissa kirjastoissa niin tiukalla, että toisena vaihtoehtona olisi esimerkiksi sivukirjaston lakkauttaminen. 1-2 työntekijän kirjastoissa ei aukioloaikoja saada enää tarpeeksi kattaviksi työvuorojen puitteissa. Tällöin omatoimiaika on hyvä vaihtoehto, Viiri jatkaa.

Palvelutarjonta kehittynyt

Ensimmäiset omatoimipalvelut kirjastoissa kattoivat käytännössä lehtien lukusalin laajemman käytön. Automaation kehittymisen myötä monissa paikoin onnistuu omatoimiajalla myös materiaalin lainaaminen ja palauttaminen. Ja mahdollisuudet eivät tähän lopu.

-Nykytekniikka mahdollistaisi myös neuvonnan antamisen etäyhteyden välityksellä. Yksin kirjastossa oleva asiakas voisi ottaa netin välityksellä yhteyden toisessa toimipisteessä paikalla olevaan kirjaston henkilökuntaan, vinkkaa Marjariitta Viiri.

Tuoreimmassa rahanjaossa kunnat saivat kehittämisavustusta noin 15 000 euroa/kirjasto. Lähivuosina kehittämisavustuksia ei enää omatoimipalveluiden kehittämiseen ole välttämättä luvassa.

-Aiemmin avustukset olivat suurempia, mutta tämä alkaa olla jo niin vakiintunutta toimintaa, että avustukset ovat nyt tällä tasolla. Jatkossa pienemmätkin kunnat saavat tehdä muutostöitä omin varoin. Isot kaupungit ovat jo nyt muuttaneet kirjastojaan omalla kustannuksella, sillä nämä Avin kehittämisavustukset on tarkoitettu pienemmille kunnille, Viiri muistuttaa.

Omatoimisuus myös työllistää

Hankasalmen kunta saa tänä vuonna 15 000 euroa kehittämisavustusta. Kunnassa on pääkirjaston lisäksi koulujen yhteydessä lähikirjastot Asemakylällä ja Niemisjärvellä.

-Tämä avustus kattaa vain pienen osan meidän investoinneista. Kaikkiaan useammalla vuodelle ajoitetut kirjastojen investoinnit ovat noin 60 000 euroa, kirjastonjohtaja Sari Kanniainen kertoo.

Lainausautomaatit, riittävät valvontalaitteet ja kirjastoihin kulkeminen vievät osansa rahoista. Ja kaiken lisäksi rahaa pitää löytyä myös työntekijöiden palkkoihin, sillä omatoimikirjastoissakaan ei kaikki hoidu itsestään.

-Esimerkiksi Niemisjärven lähikirjaston osalta tavoitteena on, että samassa rakennuksessa oleva koulu ja päiväkoti käyttäisivät tulevaisuudessa kirjaston tiloja enemmän. Ja kun lainausmäärät kasvavat omatoimisuuden myötä, niin samalla kasvaa työmäärä. Aina ei muisteta, etteivät ne lainatut aineistot automaattisesti hyllyihin palaudu, Kanniainen muistuttaa.

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*