Koko maassa suurin kasvihuonekaasujen päästöjen lähde oli edellisvuosien tapaan tieliikenne, jonka päästöt olivat 28,4 prosenttia. (Kuva: Ville Miettinen)

Kaikkien kuntien yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2,1 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022. Suurimmat kasvihuonekaasujen päästölähteet olivat edellisvuosien tapaan tieliikenne, jonka päästöt olivat 28,4 prosenttia, maatalous 19,2 prosenttia ja kaukolämpö 15 prosenttia kokonaispäästöistä. Tiedot ilmenevät Suomen Ympäristökeskuksen tilastoista.

Vuoden 2007 korkeimmista lukemista päästöt ovat kaikissa Suomen kunnissa laskeneet 35,6 prosenttia.

Kokkolan kaupunki kertoo osaltaan, että Kokkolassa päästöt ovat laskeneet valtakunnallista tasoa enemmän. Vuodesta 2007 päästöt ovat laskeneet 40,5 prosenttia. Vuoden 2022 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 4,8 prosenttia edellisvuodesta. Tieliikenteen päästöt kuitenkin kasvoivat Kokkolassa tuona aikana 3,7 prosenttia.

Hinku-verkoston jäsenenä kaupunki on sitoutunut vähentämään päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kaupungin strateginen kehittämistavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Suomen kuntien kasvihuonepäästöt sektoreittain 2005-2022. (Tilasto: Suomen Ympäristökeskus)

Maakuntien välillä on eroja

Ympäristökeskuksen mukaan kuntien ja maakuntien välillä on edelleen suuria eroja päästöjen kehityksessä ja niiden jakautumisessa eri sektoreille. Asukaskohtaiset päästöt olivat pienimmät Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä.

Suhteellisesti eniten asukaskohtaiset päästöt pienenivät Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla, joissa kaikissa asukaskohtaiset päästöt pienenivät 5 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna.

Maakuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenne, erityisesti maatalousvaltaisuus, maantieteelliset seikat kuten etäisyydet ja yhdyskuntarakenne sekä sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.

Tieliikenteen päästöt kasvoivat kauttaaltaan

Sähkön käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Tähän vaikutti myönteisesti energiankulutuksen väheneminen. Vaikka kivihiilen käyttö kasvoi, pienensi lisääntynyt tuulivoimatuotanto sähkön tuotannon päästöintensiteettiä. Ukrainan sodan vaikutuksesta maakaasun ja puupolttoaineiden käyttöä korvattiin kivihiilellä ja turpeella.

Tieliikenteen päästöt kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 3,8 prosenttia, mikä heijastui Kokkolankin lukemiin. Päästöjen kasvuun vaikutti Syken mukaan liikennepolttoaineiden jakeluvelvoitteen laskeminen. Päästöt jäivät kuitenkin alle vuoden 2020 tason.

Rakennusten muun erillislämmityksen eli öljyn, kaasun ja puun käytön päästöt jatkoivat laskuaan. Erityisesti öljylämmityksen päästöt pienenivät 17 prosenttia.

Jätteiden käsittelyn päästöt vähenivät 4,3 prosenttia ja fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt 8,1 prosenttia. Samoin sektoreista pienimpien raide- ja vesiliikenteen päästöt laskivat. Maatalouden päästöt pienenivät edellisvuodesta 5,3 prosenttia.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*