Ben Zyskowiczin valinta perustuslakivaliokunnan varajäseneksi on herättänyt poikkeuksellista keskustselua. (Kuvakaappaus Twitteristä)

Eduskunnan valiokunnan varajäsenyydet eivät ole ainakaan aikoihin herättäneet yhtä paljon keskustelua kuin Ben Zyskowiczin valinta perustuslakivaliokunnan varajäseneksi.

Edellisen kerran keskustelua valiokuntajäsenyyksistä herätti Jussi Halla-ahon, ps., sopivuus hallintovaliokunnan puheenjohtajan tehtäviin sen jälkeen kun hän oli saanut tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ja joutui eroamaan tehtävästä.

Kokoomus järjesti Zyskowiczille paikan perustuslakivaliokunnan varajäseneksi niin, että aiempi paikan haltija Anne-Mari Virolainen pyysi eroa. Kokoomus pystyy järjestämään sisäisesti niin, että Zyskowicz osallistuu kokouksiin.

Nyt sosiaalisessa mediassa on viestiketjuja, joissa Zyskowiczin valinnan syitä ja seurauksia arvioidaan värikkäästikin. Kokoomusta moititaan valiokunnan politisoimisesta.

Zyskowiczia ja hänen kokemustaan perustuslakivaliokunnasta arvostetaan yli puoluerajojen. Hän on ollut valiokunnan jäsen vuosina 1979–93 ja siitä ajasta viimeiset kahdeksan vuotta puheenjohtaja.

Zyskowiczia on kokoomuksessa houkuteltu ja maaniteltu perustuslakivaliokuntaan. Taustalla on huoli sote- ja maakuntauudistuksen etenemisestä perustuslakivaliokunnassa. Erityisesti epävarmuutta liittyy kokoomukselle tärkeään valinnanvapausmalliin.

Asia järjestettiin niin, että Zyskowicz on valiokunnan varajäsen ja oletettavasti osallistuu aktiivisesti ainakin sote-uudistuksen käsittelyyn. Siinä tosin on loppukiri, sillä valiokunnan on määrä saada asia valmiiksi ensi viikon alussa.

Zyskowiczilla korkea profiili

Perustuslakivaliokunnassa kokoomusta edustavan Outi Mäkelän mukaan sote- ja maakuntauudistus ovat niin suuria asioita, että kokoomuksen ryhmä haluaa parhaan mahdollisen asiantuntemuksen asiaa käsittelemään perustuslakivaliokunnassa.

Zyskowicz on ottanut usein kantaa perustuslakitulkintoihin. Hänen puheistaan syntyy mielikuva, että perustuslakijuristit pystyisivät liikaa vaikuttamaan lainsäädäntöön omilla, osin kiistanalaisilla tulkinnoillaan. Usein kysymys on ollut ihmisoikeus- ja tasa-arvokysymyksistä.

Outi Mäkelä sanoo, että kysymys ei ole Zyskowiczin yksityisajattelusta, vaan kokoomuksen eduskuntaryhmässä jaetaan hänen ajatuksensa ja huolensa siitä, miten perustuslain tulkintakäytäntö ja perustuslakivaliokunnan rooli on kehittymässä.

Mäkelän mukaan viime vuosina on nähty, että kovin moni asia kiertää eduskuntakäsittelyssä perustuslakivaliokunnan kautta.

– Valiokunnan päätökset ovat myös ennakkopäätöksiä, jotka vaikuttavat myös tuleviin hankkeisiin.

Mäkelä kuitenkin kiistää, että tarkoitus olisi vähentää perustuslain vaikutusta.

– Perustuslakiin on suhtauduttava kunnioittavasti ja sen rooli ei saa hämärtyä. On tärkeää erottaa, mikä on perustuslakikysymys ja mikä ei ole.

Ei epäluottamuslause

Mäkelä vakuuttaa, että muut kokoomuksen edustajat valiokunnassa eivät koe asiaa epäluottamuslauseeksi. Hän huomauttaa, että kokoomuksen edustajista kukaan ei ole juristi. Puoluetta edustavat valiokunnassa Mäkelän lisäksi Jaana Laitinen-Pesola ja Wille Rydman.

Mäkelä sanoo, että kokoomuksen ryhmä valiokunnassa kaipaa nyt juristin osaamista ja pitää Zyskowiczia asiassa ylivertaisena.

Somessa kuhisee

Zyskowiczin paluu pitkän tauon jälkeen perustuslakivaliokunnan työhön on kirvoittanut runsaasti kommentteja verkossa.

Melko yleinen tulkinta on, että kokoomus otti järeimmät aseensa käyttöön turvatakseen puolueelle tärkeän valinnanvapauden etenemisen sote-uudistuksessa. Tämä on joissakin kommenteissa tulkittu puoluepolitiikan viemiseksi perustuslakivaliokuntaan. Tämän tulkinnan on esittänyt muun muassa Ilta-Sanomat.

Perustuslakitwiitissä Martin Scheinin kutsuu paikan järjestämistä Zyskowiczille suhmuroinniksi. Scheinin on ollut Zyskowiczin kritiikin kohteena. Erimielisyyksiä on ollut ihmisoikeustulkinnoista.

Perustuslakitwiittejä ylläpitää Valtiosääntöoikeudellinen seura, jossa on suhtauduttu kriittisesti hallituksen toimiin muun muassa ihmisoikeuskysymyksissä ja oikeuskanlerin viranhoitoon liittyvissä tilapäisjärjestelyissä.

Valiokunnan politisoimisesta sanailua

Ilta-Sanomien Timo Haapala epäili Twitterissä, että asiasta syntyy sota. Hänen mukaansa kokoomus asettaa Zyskowiczin valiokuntaan vahdiksi. Hänen mukaansa perustuslakivaliokuntaa politisoidaan.

Kokoomuksen entinen puoluesihteeri Jussi Isotalo vastasi, että ”ei kansanedustajista, siis poliitikoista, koostuva valiokunta ole epäpoliittinen”. Hän katsoo myös, että osalla asiantuntijoistakin on agendansa.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja ja ministeri Suvi-Anne Siimes kommentoi Isotalolle, että valiokunnassa ei silti ole ollut tapana tehdä päivänpolitiikkaa.

MTV:n uutisten päätoimittaja Merja Ylä-Anttila kirjoitti, että viime hetken viivytykset sote-pelissä kiinnostavat.

 

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*