Konkari uusille valtuutetuille: Vaikka yöllä vedettäisiin hiuksista kesken unien hereille, tärkeimmät kuntatalouden luvut ja niiden merkitys pitää ymmärtää
Tässä kokoontuu vielä “vanha” Kuopion kaupunginvaltuusto. Kuva: Mika Rinne
Oululainen valtuustokonkari ja päättymässä olevan kauden puheenjohtaja Jarmo Husso (kok.) sanoo, että jokaisen valtuutetun kannattaa ottaa haltuunsa saman tien kuntansa talouden tärkeimmät numerot vuosikatteesta alkaen.
– Vaikka yöllä vedettäisiin hiuksista kesken unien hereille, tärkeimmät luvut ja niiden merkitys pitää ymmärtää. On olennaista tajuta myös summien mittakaavat. Ei ole niin vaarallista, jos kutonen ja seiska vaihtavat paikkaa, mutta nollien määrä on kyettävä sisäistämään.
Hän kehottaa pitämään mielessä, että asioista päätettäessä on loppupeleissä kyse aina euroista – vaikka esityslistalla ei rahaa edes mainittaisi.
– Kun puheenjohtaja naputtelee päätöksiä pöytään, ne muuttuvat käytännössä rahaksi. Päätökset, joihin ei liity eurovaikutuksia, ovat erittäin harvinaisia.
Jokaisen valtuutetun on ymmärrettävä myös päätöksenteon prosessit. Konkari on vuosien saatossa nähnyt, kuinka osa ottaa paneutumisen tosissaan, osa alkaa saman tien julistaa tavoitteitaan isoon ääneen.
– Jos jotakin haluaa saada todellisuudessa aikaan, kannattaa valita taktiikakseen paneutuminen.
Toinen valtuustokonkari, Joroisten Jani Kautto (kesk.), on toiminut myös kunnanhallituksen puheenjohtajana.
Hän huomauttaa, että jotta yhteistyö päättäjien ja kunnan viranhaltijoiden välillä sujuu, luottamushenkilöiden on ymmärrettävä virkakoneistoa ja sen taustalla olevaa kuntalakia.
– Laista tulee virkapuolelle rutiineja, joihin luottamuspuolella ei voida vaikuttaa. Oma rooli pitää ymmärtää ja muistaa. Aina voi tietysti kysyä, miksi milloinkin toimitaan tietyllä tavalla, mutta päsmäröinti ei kuulu asiaa, Kautto sanoo.
Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on merkittävä rooli kunnanjohtajan aisaparina. Kaksikko pystyy yhteistyöllään vaikuttamaan siihen, että päätöksenteko toimii.
Keskustele ja vielä uudestaan keskustele!
Viranhaltijoille kuuluu oma valmistelutyönsä. Päättäjät huomaavat ennen pitkää, että työn jäljessä on eroja. Toisaalta viranhaltijat joutuvat ottamaan huomioon lukuisan joukon realiteetteja kuntataloudesta työntekijöiden edunvalvontaan.
Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden työtä helpottaa, jos esittelijä tunnustelee esitystä suunnitellessaan luottamushenkilöiden tuntoja. Esittelijän työ voi mennä täysin hukkaan, jos hän tekee viimeisen päälle valmiin esityksen, joka sitten päätöksentekovaiheessa kääntyy päälaelleen.
– On aina parempi keskustella asioista etukäteen. Meillä Joroisissa pidetään paljon lähetekeskusteluja eri toimielimissä. Jopa niin, että toimielinten työ saattaa näyttää ulospäin kumileimasimelta. Taustalla on kuitenkin tehty paljon töitä.
Lähetekeskustelussa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöt käyvät läpi asioita, ja keskustelujen perusteella viranhaltija osaa valmistella asiat mahdollisimman kattavasti ennen varsinaista päätöksentekoa.
Kautto kertoo, että kunnanhallituksen puheenjohtajana aloittaessaan hän keskusteli jäsenten kanssa pelisäännöt selviksi. Niissä keskeistä on, että asioista keskusteltaessa jokainen saa sanoa mielipiteensä.
– Asiat on päästy sopimaan keskustelemalla. Meillä meni lähes neljä vuotta ennen ensimmäistä äänestystä.
Konkarit korostavat, että asioita voi ajaa eteenpäin vain yhteistyössä. Omista ideoista ja tavoitteista kannattaa keskustella omassa ryhmässä ja sitten niitä kannatta testata vielä muiden puolueiden valtuutetuilla.
Pikavoittoja ei ole tarjolla, vaan vaikuttaminen vie oman aikansa. Fiksu vaikuttaja ei yritä kerätä lisäpisteitä tekemällä muutosesityksiä silloin, kun valtuusto on jo päättämässä ryhmien kesken sovitusta asiasta.
Husso kehottaa jättämään uhoamisen väliin. Asioitaan saa parhaiten etenemään perusteellisella asioihin perehtymisellä ja rauhallisella käytöksellä.
Kaupungintalo tai kunnanvirasto on keskeinen rakennus. Kuva: Clas-Olav Slotte
Aika riittää kyllä
Kautto sanoo, että hänen odotuksensa vaikuttamisen mahdollisuuksista eivät ole kolmen vaalikauden aikana himmenneet.
Hän kuitenkin huomasi vaalien ehdokashankinnassa, että vaikuttamisen mahdollisuuksia emmitään ja epäillään. Empijöihin kuuluu hänen havaintojensa mukaan erityisesti nuorehkoja ikäluokkia, jotka saattavat toisaalta varjella myös omaa vapaa-aikaansa.
– Jos pitäytyy pelkästään valtuutetun tehtävissä ja korkeintaan yhdessä lautakuntapaikassa, ne pystyy hoitamaan niin, että vapaa-aikaa jää muuhunkin.
Kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävä sen sijaan on työläämpi.
– Aikaa menee pelkästään asioiden valmisteluun ja merkittäviin lautakuntien kokouksiin osallistumiseen. Olen pyrkinyt olemaan niissä mukana jonkin verran, jotta pysyn perillä, mitä tapahtuu. Kunnanhallituksen kokouksia pidetään Joroisissa noin kolmen viikon välein.
Tunteet pois päätettäessä
Kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajien paikat menevät tyypillisesti kahden suurimman valtuustoryhmän konkarijäsenille. Pormestari – mikäli kunnassa sellainen on – ottaa hoitoonsa myös kunnanhallituksen puheenjohtajuuden.
Husson mukaan on tärkeää, että valtuuston puheenjohtaja heittää tunteet pois päätöksentekoprosessista. Puheenjohtaja lyö pöytään pelkkiä faktoja.
Hän muistaa taannoisilta valtuutetun vuosiltaan, kuinka paikallinen lehti oli tituleerannut häntä valtuuston kaikkein ahkerimmaksi välihuutajaksi.
– Puheenjohtajana kieli ja kynä ovat tylsistyneet. Puheenjohtajan on kyettävä hillitsemään itseään ja vedettävä rajat nokkeluuksilleen.
Valtuustokokouksista kuluttavimpiin kuuluvat Husson mielestä lähes tasapeliin päätyvät ratkaisut.
– Jos toinen voittaa ja toinen häviää selvästi, on helppo kuitata, että nyt pulinat pois. Mutta jos valtuusto päättää asiasta äänin 33–34, tilanne voi jäädä kalvamaan pitkäksi ajaksi.
Husso mainitsee esimerkin pormestarimallista, joka olisi Oulun kokoomuslaisille mieluinen. Sille ei ainakaan toistaiseksi ole löytynyt kannatusta muista ryhmistä.
– Silloin voi vain todeta, että ei sitten.
Päätöksenteko on olennaista valtuustossa ja hallituksessa. Kuva: Pixabay
Kokemuksesta hyötyä
Mitä vähemmän valtuutettuja on, sitä suuremmaksi yksittäisen valtuutetun merkitys voi nousta. Joroislaisia on reilut 4 500. Aloittavassa valtuustossa on 21 valtuutettua, kuten myös päättyvällä kaudella.
Kautto kertoo, että valtuutettuna ja kunnanhallituksen puheenjohtajana hän on päässyt mukaan tilanteisiin ja tapahtumiin, joita ei olisi muutoin saanut.
Kyse ei ole vain edustamisesta ja esilläolosta vaan lukuisista ihmisten tapaamisista ja uusista kontakteista. Valtuustotyön taustalla tehdään paljon asioita, jotka eivät välttämättä näy kuntalaisille.
– Olen pystynyt hyödyntämään kokemusta myös palkkatyössä kaupallisella alalla. Olen oppinut ymmärtämään julkisen puolen hallintoa ja saanut lisää näkökulmia talousasioiden hoitoon.
No, on niitä tähtihetkiäkin ollut. Yksi niistä on muutaman vuoden takaa, kun Kautto pääsi pokkaamaan Joroisiin yhdessä kunnanjohtajan kanssa Suomen liikkuvin kunta -palkinnon.
Seminaarit käyntiin heti
Voimassa oleva valtuustokausi loppuu toukokuun lopussa, ja uuden valtuuston kausi alkaa siitä heti kesäkuun alussa.
Husso sanoo, että Oulussa valtuustoseminaari on tarkoitus pitää ”heti”, sillä ensimmäinen uusi valtuusto kokoontuu ensimmäistä kertaa jo kesäkuussa. Päättäjien koulutukset pyörivät ennen ensimmäistä kokousta.
– Tarkoitus on, että saisimme lautakuntien jäsenten nimet selville niitäkin ennen, jo toukokuun aikana.
Koulutusmateriaali on käytännössä valmiina, ja koulutukset on tarkoitettu kaikille valituille päättäjille.
– Emme Oulussa ole nähneet rasitteena, jos koulutusten takapulpeteista ei löydy kaikkia viidennen kauden valtuutettuja. Oletamme, ettei näistä poissaoloista aiheudu myöhemmin harmia.
Fakta
Valtuustossa päätettävät asiat
- kuntastrategia
- hallintosääntö, joka ohjaa kunnan toimintaa, on oltava jokaisessa kunnassa
- talousarvio ja taloussuunnitelma
- omistajaohjauksen periaatteet ja konserniohje
- liikelaitosten toiminnan ja talouden tavoitteet
- varallisuuden hoito ja sijoitustoiminnan perusteet
- sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
- palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleiset perusteet
- takaussitoumuksen tai muun vakuuden myöntämiset
- jäsenten valitsemiset toimielimiin, jollei toisin säädetä
- luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet
- tilintarkastajien valitseminen
- tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta sekä
- muut valtuuston päätettäviksi säädetyt ja määrätyt asiat
Kunnanhallitus
- Joka kunnassa on oltava kunnanvaltuuston tavoin myös kunnanhallitus.
- Kunnanvaltuusto valitsee kunnanhallituksen jäsenet, jotka puolestaan valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan sekä varapuheenjohtajan tai useamman.
- Kunnanhallitus valmistelee valtuuston päätökset ja panee ne täytäntöön.
- Kunnanhallituksen on nautittava valtuuston luottamusta. Muussa tapauksessa valtuusto voi erottaa kunnanhallituksen jäsenet ja valita tilalle uudet.
Lautakunnat
- Valtuusto asettaa lautakunnat ja päättää niiden jäsenmäärästä sekä toimi- ja päätösvallasta.
- Lautakunnat toimivat kunnanhallituksen alaisuudessa ja valmistelevat päätettäviksi tulevia asioita.
- Lautakuntien jäseniä valitaan pariton määrä, jotta äänet eivät äänestettäessä mene tasan.
- Lautakunnilla voi olla jaostoja, joiden jäseninä voivat olla myös lautakunnan varajäsenet. Jaoston jäseniksi voidaan valita myös muita kuin lautakunnan jäseniä tai varajäseniä.
- Lautakuntarakenne vaihtelee kunnittain. Pakollisia ovat vain tarkastus- ja vaalilautakunnat. Tyypillisiä ovat esimerkiksi sivistys-, vapaa-ajan, ympäristö- ja tekninen lautakunta.
Aluevaltuuston vai kunnanvaltuuston tehtävä?
- Aluevaltuusto päättää hyvinvointialueen asioista. Hyvinvointialueen tehtäviä ovat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen tehtävät. Näihin kuuluvat esimerkiksi terveyskeskusten, sairaaloiden, lastensuojelun ja vanhusten palvelut. Rahoituksesta vastaa valtio.
- Kunnanvaltuusto päättää kunnan asioista. Kunnan merkittävimmät tehtävät ovat koulu- ja varhaiskasvatus, kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut sekä maankäyttö ja kaavoitus. Kunnalle kuluvat myös vesi- ja jätehuolto, katujen rakentaminen ja ylläpito.
- Kunnalle kuuluvat myös rakennusvalvonta, liikenne ja joukkoliikenne, ympäristöpalvelut sekä turvallisuus ja varautuminen.
