Korjausvelkarahaa ripoteltiin teille ja rautateille
Rautateiden kunnossapitoon 364 korjausvelkapotista irtoaa 101 miljoonaa euroa.
Valtioneuvoston 364 miljoonan lisäkorjausvelkarahasta tiestölle suunnataan 163 miljoonaa euroa, rautateille 101 miljoonaa, kaupunkien kasvu- ja MAL-sopimuksiin 70 miljoonaa euroa ja loput 30 miljoonaa suunnataan yksityisteille. Rahat käytetään korjaushankkeisiin vuosien 2017-2019 välisenä aikana.
Jo aiemmin talvella hallitus suuntasi väylien korjausvelkahankkeisiin rahoitusta 600 miljoonaa euroa. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan nyt siirretyillä 364 miljoonalla eurolla ei vielä saada korjausvelkaa kuriin. Rahoitus on siirretty nykyiseen käyttökohteeseen eri väylien nimeämättömistä kehittämishankkeista.
-Edellisen hallituksen teettämän selvityksen mukaan meidän väylillä on 2,6 miljardin euron korjausvelka. Tilannetta saadaan paremmaksi, mutta ei toki kokonaan korjattua. Rahoitukset hankkeisiin jaksotetaan kolmelle seuraavalle vuodelle, ministeri Berner totesi tiedotustilaisuudessa.
Maanteillä tehtäviä toimenpiteitä ovat erilaiset liittymä- ja kaistajärjestelyt, teiden parantamiset, ohituskaistat ja rekkaparkit. Suurin yksittäinen hanke on Sulkavalla sijaitsevan Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla, jonka kustannusarvio on 19,4 milj. euroa.
Maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) sopimusten mukaisiin kohteisiin Helsingin seudulla sekä Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkiseuduilla kohdennetaan myös rahoitusta. Rahoituksella tuetaan muun muassa Nurmijärvellä Klaukkalan ohikulkutien rakentamista ja Turun seudulla Turun E18 kehätietä.
Rautateillä merkittävimmät panostukset kohdennetaan väleihin Tampere – Seinäjoki ja Tuomioja – Raahe sekä rantaradan korjauksiin. Yksityisteille kolmena vuonna suunnattavilla 10 miljoonan rahoituksilla on tarkoitus saada uusia peruskorjaushankkeita liikkeelle eri puolella maata.
Aiheesta valtioneuvoston sivuilla
Lisärahoituskohteet liikenneviraston sivuilla
