Korkein oikeus otti tuoreella päätöksellään kantaa siihen, missä Akaan ja valtion riitaa talous- ja velkaneuvontasopimuksen irtisanomisesta tulee käsitellä. Asia palaa toistamiseen Turun hovioikeuden juttujonoon. (Kuva: Korkein oikeus)

Akaan kaupungin vuonna 2014 tekemä päätös irtisanoa valtion kanssa tehty sopimus talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestämisestä kaupungin ja Urjalan kunnan asukkaille ei ollut mikään läpihuutojuttu. Nyt eletään vuotta 2019 ja korkein oikeus palautti asian vielä uudelleen Turun hovioikeuden käsittelyyn. Nähtäväksi jää, onko päätös jo peruskouluiässä, kun ratkaisu asiaan viimein saadaan.

Kiistassa kyse on siitä, että Akaa oli tyytymätön valtiolta velkaneuvonnan järjestämiseen saadusta korvauksesta. Akaa ei itse järjestänyt talous- ja velkaneuvonnan palveluja vaan osti ne Sastamalan mielenterveysseuralta. Ennen sopimuksen irtisanomista AVI oli moittinut useaan kertaan palvelujen jonoutumista ja Akaa vetosi puolestaan riittämättömään rahoitukseen.

Lopulta kaupunki irtisanoi sopimuksen kesken vuoden, joka ratkaisu närkästytti valtion. Maksajan puolelta nostettiin vahingonkorvauskanne, jolla valtio vaati Akaata maksamaan sille 4386 euroa sopimuksen irtisanomisesta.

Hallinto-oikeus, käräjäoikeus, hovioikeus, korkein oikeus, hovioikeus

Tämän jälkeen valtion vaatimus 4386 eurosta korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen onkin ollut useamman oikeusasteen käsittelyssä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus jätti toukokuussa 2015 asian tutkimatta toimivaltaansa kuulumattomana. Sen mukaan toimeksiantosopimuksen ehtoihin perustumattoman vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen kuului käräjäoikeuden toimivaltaan.

Kesäkuussa 2016 Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi kanteen sillä perusteella, ettei valtiolle ollut aiheutunut kaupungin menettelyn johdosta vahinkoa. Valtio valitti asiasta Turun hovioikeuteen, joka puolestaan ilmoitti joulukuussa 2017, ettei se kannetta tutki, koska hovioikeuden mielestä asia kuuluu hallinto-oikeuden piiriin.

Hovioikeuden päätöksen mukaan vahingonkorvausvaatimuksen tutkiminen edellytti hallintosopimuksen tulkintaa sekä kaupungin ja aluehallintoviraston toiminnan ja niiden välisen julkisoikeudellisen suhteen lainmukaisuuden arviointia julkisoikeudellisen lainsäädännön kannalta. Kysymys vahingonkorvauksesta on riippuvainen sopimusrikkomusta koskevasta ratkaisusta. Hovioikeuden mukaan molemmat kysymykset oli tarkoituksenmukaista ratkaista kerralla samassa prosessissa.

Valtio oli tyytymätön hovioikeuden ratkaisuun ja haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta. Lupa myönnettiin ja tammikuussa korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen. Samalla se palautti asian takaisin Turun hovioikeuteen, jonka on omasta aloitteestaan otettava asia uudelleen käsittelyyn.

Korkeimman oikeuden ratkaisu kokonaisuudessaan 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*