Koronan entisestään kuormittama lastensuojelu helisemässä mielenterveyspalvelujen vähyyden takia – ”nuorisopsykiatrian tilanne on katastrofaalinen”
Oulun kaupungin nuorisopsykiatriassa hoitotakuu ei toteudu. Myös OYS:ssa tilanne on vaikea, kuten useimmissa muissakin yliopistosairaaloissa. Kuva: Sonja Eloranta
Koronan lisäpaine lastensuojelussa heijastuu myös lasten- ja nuortenpsykiatrian kuormittumisena.
Kuntaliiton keväällä tekemässä kyselyssä koronan vaikutuksista lastensuojelun palveluihin, havaittiin muun muassa, että mielenterveyspalvelut eivät pysty vastamaan palvelu- ja hoitotarpeeseen.
Samansuuntaisia vastauksia on saatu Oulun seudulla.
Lastensuojelun sijaishuoltoa Pohjois-Pohjanmaalla kehittävän Osaamista sijaishuoltoon -hankkeen projektipäällikkö Senni Laine arvioi, että mielenterveyspalvelujen pysähtyminen koronan vuoksi heijastuu laajalle.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lastensuojelussa tämä on näkynyt siten, että kun vanhemmat jäävät ilman palvelua, lastensuojelun tarve lisääntyy.
Laine on teettänyt Pohjois-Pohjanmaan lastensuojelulaitoksille ja perhehoitajille kyselyn, jossa kartoitetaan lastensuojelun sijaishuollon toimijoiden ja psykiatrian erikoisairaanhoidon yhteistyön toimivuutta ja sijoitettujen lasten hoitoonpääsyn sujuvuutta.
Vastausten perusteella hoitotakuu eli asiakkaaksi pääsy kolmen kuukauden kuluessa ei toteudu kuin osin.
Korona on osaltaan pahentanut mielenterveyspalvelujen ja psykiatrisen sairaanhoidoon jonoja kautta maan, myös Oulussa.
– Etänä voi tehdä jotain, mutta esimerkiksi tutkimusjaksot, jotka vaativat useamman päivän poliklinikkajakson, on pitänyt siirtää, Senni Laine sanoo
– Se, että nuori joutuu jonottamaan vuoden psykiatrian palveluihin pääsemistä, ei ole täällä Oulussa mikään erikoisuus. Ja se on aika pitkä aika nuoren elämässä.
Oulussa hoitotakuu ei toteudu
Senni Laineen mukaan Pohjois-Pohjanmaalla on myös paikkoja, joista saa nopeasti apua. Oulussa on vaikeaa, mutta kyselyn mukaan esimerkiksi Raahessa mielenterveyden asioissa saa apua nopeammin.
Usein hoitoonpääsyn nopeus ja hoidon toimivuus kulminoituu lääkäreihin. Kaupungeissa pula psykiatreista näkyy palveluissa.
-Tosi paljon on kiinni yksittäisestä psykiatrista, onko hän sitoutunut vai vaihtuuko lääkäri jatkuvasti.
Lasten- ja nuorispsykiatrian ylikuormittuminen on maanlaajuinen ongelma. Kuormitusta voitaisiin keventää panostamalla varhaisen vaiheen ja matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin, joista voisi saada apua jo silloin, kun ei vielä ole tarvetta erikoissairaanhoidolle.
Nyt palvelu on tukossa ja se heijastuu myös Pohjois-Pohjanmaan kyselyssä. Avovastauksista ilmenee esimerkiksi tapauksia, joissa kahdeksanvuotias lapsi mennyt hakemaan akuuttihoitoa lastenpsykiatrialle, mutta kun siellä paikat ovat täynnä, hänet on laitettu nuorisopuolelle. Toisessa tapauksessa lapselle on haettu apua alle kouluikäisistä, mutta lapsi päätyy sijoitukseen esiteininä.
Oulun kaupungin lasten- ja nuortenpsykiatriassa kiireettömän hoidon hoitotakuu ei tällä hetkellä toteudu, mutta sen korjaamiseksi tehdään toimenpiteitä, sanoo mielenterveys- ja päihdeylilääkäri Jaana Hinkkala.
– Nuorisopsykiatriassa on huonompi tilanne kuin lastenpsykiatriassa. Tällä hetkellä kolmen kuukauden jonotusaika ylittyy erityisesti nuorilla.
Hinkkalan mukaan koronapandemian alussa vuosi sitten lähetemäärä laski.
– Mutta nyt kun nuoriso oli poissa koulusta, koronan tuoma rasitus tulee näkymään lisääntyneenä lähetteiden määränä.
-Tämä on kansallinen ilmiö. Nuorisopsykiatrian lähetemäärät ovat kaksinkertaistuneet.
Nuorisopsykiatriassa vaikea tilanne
OYS:n nuorisopsykiatriassa hoitotakuu toteutuu juuri ja juuri, sanoo nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Juha T. Karvonen.
Tilanne nuorisopsykiatrian osastoilla on kuitenkin Karvosen mukaan ollut ”katastrofaalinen” paitsi OYSissa, myös Kuopiossa, Turussa ja Tampereella. Nyt kesän tullessa tilanne on helpottumassa.
Ylen keväällä tekemän kyselyn mukaan nuorisopsykiatriassa on hoidossa potilaita enemmän kuin koskaan ja määrä vain kasvaa.
-Olemme olleet massiivisesti ylipaikoilla, Karvonen sanoo OYSin tilanteesta.
-Jostakin syystä palveluntarve on lisääntynyt huomattavasti. Se on alkanut jo ennen kuin tämä koronahäslinki alkoi, mutta on aivan selvää, että ei korona tätä ainakaan parantanut.
-Suuri osa nuorista pärjää, tykkää tehdä etätöitä ja olla etäkoulussa, mutta osa on sellaisia, että koulunkäynti loppuu kokonaan. Vähän aikaa sitä siedettiin, mutta nyt heitä on alkanut tulla hoitoon. Vuodenvaihteen tienoilla alkoi vuodeosastoilla näkyä tällainen problematiikka niin, että potilaat ovat joutuneet osastohoitoon.
Työvoimapula vaikuttaa OYS:ssakin
Tilannetta pahentaa entisestään se, että niin lääkäreistä kuin hoitajista on vajausta.
– Voisimme koska vaan ottaa lääkäreitä töihin. Erityisesti lyhyisiin sijaisuuksiin on hoitajia todella hankala saada. Vähän pidempiin sijaisuuksiin heitä vielä jollakin lailla saa, mutta ylihoitajien mukaan tilanne on menossa huonompaa kohti, Juha T. Karvonen sanoo.
Haastetta lisää vakituisen henkilökunnan eläköityminen, johon koulutusmäärät eivät pysty vastaamaan. Julkisen sektorin psykiatreistakin jopa neljännes on 60 vuotta täyttäneitä.
Karvonen muistuttaa, että lääkärikoulutus erikoistumisineen kestää helposti toistakymmenentä vuotta.
-Edessä on iso eläköityminen muutaman vuoden sisään.
– Jos tänään saadaan opiskelija aloittamaan työt, hän on valmis erikoislääkäri vasta 2030-luvulla, Karvonen havainnollista.
Resursointi on arvovalinta
Psykiatrian ongelmiin vastaamisessa on kyse myös arvoista, Juha T. Karvonen muistuttaa.
-Voisi kysyä, onko mielenterveyspalveluihin resursoitu tarpeeksi. Sehän on arvovalinta.
Karvosen mukaan on pyritty vaikuttamaan esimerkiksi lääketieteen perusopetuksen sisältöön ja järjestelyihin.
-Olemme kovasti pohtineet, mitä lääkärikoulutuksen aikana voitaisiin tehdä sellaista että saadaan lääkärit kiinnostumaan psykiatriasta. Mutta mikään ei tapahdu tässä ja nyt, kuten tarve olisi.
Vaikka ongelma on ollut tiedossa ja tiedetään että lisäresursoinnilla siihen voisi puuttua, lisäresursointi on ollut hyvin pientä vuosikymmenten ajan, Karvonen sanoo.
-Elämme täällä mantralla, että jos haluatte jotakin kehittää, niin mistä te haluatte luopua. Tämä on se realiteetti, jossa elämme koko ajan.
Juha T. Karvonen sanoo, että iloa psykiatriassa tuottaa sen näkeminen, että työ on vaikuttavaa.
-Jo varhaisvaiheen panostuksilla voitaisiin estää esimerkiksi pitkittynyttä osastohoitoa tai hankaloituneita taudin kulkuja. Sehän on hyvin kustannustehokastakin.
Lastensuojelun pestataan psykiatrista osaamista
Senni Laineen mukaan lastensuojelun toimijoille tehdyn kyselyn mukaan pienemmät haasteet voidaan usein hoitaa perusterveydenhoidossa eli vaikkapa pienen kunnan terveyskeskuksessa tai kehitysvammapuolella.
-Silloin tuntuu, että homma pelittää ja apua saa.
– Yleensä sijoitettujen lasten haasteet ovat kuitenkin niin suuria, ettei terveyskeskuksissa riitä ammattitaito. Valitettavasti niitä ei yleensä syystä tai toisesta hoideta, kun asiat olisivat vielä autettavassa jamassa, esimerkiksi lapsen biologisen perheen vähien voimavarojen tai ymmärtämättömyyden vuoksi.
Laine arvioi, että lastensuojelu on koko ajan menossa psykiatrisen osaamisen suuntaan.
– Laitoksiin palkataan mieluusti psykiatrisia sairaanhoitajia, joilla on osaamista lasten oireiluun.
– Lasten kannalta tämä on hyvä asia, toisaalta ei ole oikein, että yksityiset palveluntuottajat eli lastensuojelulaitokset paikkaavat sitä, mitä psykiatriassa ei pystytä hoitamaan.
Lastensuojelu rikkoo järjestöjen kokemusten mukaan täysin ennalta ehkäisevän avun, terapian ja psykiatrien luo pääsemistä. 80% rahasta käytetään huostaanottoihin. Se tuhoaa lapset ja perheet.
Kuka tai ketkä ovat rahoitusmallin takana?
Pitkänlinjan perhehoitajana ihmetellyt tätä tilannetta jo pitkään. Ongelmat on tiedossa mutta korjausliikkeet ei toimi. Kouluissa ja päiväkodeissa hyssytellään asioita eikä uskalleta puuttua tai sitten puuttuu tietotaito.
Itselläni kuten varmasti monella muullakin on haluja ja osaamistakin opiskella psykoterapeutiksi. Mutta kenellä tavanpulliaisella on laittaa siihen rahaa kiinni 20.000€.
Jos jossain niin lastensuojelussa olisi paljon korjattavaa: ennaltaehkäisy olis halvinta, tässä yhteydessä penttalan tapainen supernanny perheisiin opastamaan miten lapsille laitetaan rajoja, perhehoitoon sijoittaminen pitäisi tehdä aiemmin, perhehoito ensisijaiseksi ennen laitospaikkaa (tosin sossut pääsee helpolla kun hukuttaa lapset laitokseen, silloin ei tarvitse olla tukena, kuten perhehoidossa), sossulasta pois persoonallisuushäiriöstä kärsivät vallanhaluiset sossut (näitä ei varmaankaan ole monia mutta yksi mätä omena pilaa koko korin), matalan kynnyksen paikkoja nuorille, lakiin muutoksia rajoituksista esim opettajille. Näitähän löytyy vaikka kuinka paljon kun vaan otetaan maalaisjärki käteen, eikä vain suojella jokaisen yksityisoikeutta.