Koronavirus iskee myös kuntatalouteen
Koronavirus tulee näkymään myös kuntataloudessa. Millä tavalla, se selviää lähikuukausien aikana. (Kuva: Pekka Moliis)
Suomen talousnäkymät ovat muutamassa viikossa heikentyneet oleellisesti. Kun vielä joulukuussa Kuntarahoitus arvioi BKT:n kasvavan vuoden 2020 aikana 0,9 prosenttia, niin nyt tilanne on toinen.
Suhdannenäkymän heikkenemisen takana on erityisesti kaksi tekijää eli koronaviruksen puhkeaminen ja talouskasvun ennakoitua voimakkaampi jäähtyminen viime vuoden lopulla. Varsinkin koronaviruksen talousvaikutuksiin liittyy tässä vaiheessa erittäin suurta epävarmuutta, eikä Kuntarahoitus vielä tässä vaiheessa päivitä numeerisia ennusteitaan tuoreessa suhdannekatsauksessaan kuluvan vuoden osalta.
-Koronavirus on aiheuttanut sen, että kuntatalouden kuva on muutamassa viikossa muuttunut ihan toisen näköiseksi. Makrotalouden luvut jo ajalta ennen koronavirusta olivat huolestuttavat ja tilanne ei ole viime aikoina ainakaan parantunut. Jos koronahäiriö menee kevään aikana ohi, niin mahdollista toki on, että loppuvuodesta tilannetta voidaan BKT:n näkökulmasta saada paikattua, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Epävarmuus kasvaa
Asiantuntijan arvion mukaan taantuman ja kasvavan työttömyyden riski on todellinen. Kun taloudellinen aktiivisuus laskee ja työttömyys kasvaa, niin samalla pettää pohja kuntatalouden verotuloennusteilta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Yleinen suhdannekehitys oli heikko jo ennen koronahäiriötä ja nyt tilanteeseen liittyy niin paljon epävarmuustekijöitä, ettemme tässä vaiheessa voi päivittää numeerisia ennusteita. Väliaikaiseksikin jäävä häiriö riittää painamaan Suomen BKT-kasvun tänä vuonna nollaan, Vesala toteaa.
Koronaviruksen mukanaan tuomat epävarmuustekijät heijastuvat laajasti suomalaiseenkin yhteiskuntaan. Matkustamista vältetään ja monia hankintapäätöksiä lykätään. Kuntien tarjoamat palvelut voivat joutua kevään aikana vielä todella koville, mikäli koronatilanne räjähtää käsiin.
-Jos korona leviää epidemiaksi asti, niin se pistää kuntien palvelut koville. Tarvitaan lisäresurssia sairaiden hoitamiseen ja monet toiminnat pysähtyvät, Timo Vesala huomauttaa.
Ongelmat ratkaisematta
Ja samaan aikaan ne kuntataloutta rasittavat vanhat ongelmat ovat yhä ratkaisematta. Väestö vanhenee, sote-kulut kasvavat, nuoret muuttavat kaupunkeihin ja maaseudut tyhjenevät. Tämä on jo näkynyt kuntatalouden ongelmien kärjistymisenä 2018–2019, vaikka yleinen suhdannetilanne onkin ollut kohtuullisen hyvä.
-Nämä rakenteelliset ongelmat pitää yhä ratkaista. Ja se olisi paljon helpompaa silloin, kun kuntien taloudellinen tilanne on hyvä, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala painottaa.
Julkisen talouden suunnitelmassa esitettyjen herkkyyslaskelmien mukaan jo yhden prosenttiyksikön alenema talouskasvussa kiihdyttäisi merkittävästi koko julkisen talouden velkaantumista. Hallituksen tavoite tasapainottaa julkinen talous vuoteen 2023 on karkaamassa aina vain kauemmaksi.
-Tilanne on kuntatalouden näkökulmasta huolestuttava. Kunnat ovat jo ennen koronan aiheuttamaa sokkia budjetoineet tilanteessa, jossa talous on vaatinut määrätietoisia tasapainottavia toimia. Jos näiden budjettien perustana ollut arvio talouskehityksestä on vaarassa toteutua merkittävästi heikompana, herää kysymys, onko kuntien mahdollista vain omilla sopeuttamistoimilla vastata muuttuneeseen tilanteeseen, pohtii Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Kuntarahoituksen suhdannekatsaus
