Kotiseutuliitto vetoaa päätöksentekijöihin: ”Tämä tekeminen ei kestä leikkauksia”

Suomen kotiseutuliitto haluaa vuosikokouksen yhteydessä vedota päätöksentekijöihin, jotta talousleikkauksia ei kohdennettaisi yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ylläpitäviin kansalaisjärjestöihin.

Kotiseutuliitto tähdentää julkilausumassaan, että kansalaisjärjestöt edistävät hyvinvointia, osallisuutta ja lähidemokratiaa ja kriisinkestävyyttä.

Liitto tiedostaa, että julkinen talous on ollut Suomessa pitkään alijäämäinen.

Jo vanha kansa tiesi, että enempää ei voi syödä kuin tienaa. Emme voi maksattaa omia laskujamme tulevilla sukupolvilla. Leikkauksia tehtäessä on pidettävä huoli siitä, että suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä peruspilareita ei murenneta, koska suomalainen yhteiskunta on kasvanut alhaalta ylöspäin, liitto tiedottaa.

Sen kulmakivinä ovat aktiiviset kansalaiset ja kansalaisjärjestöt, jotka oma-aloitteisesti haluavat kehittää omaa yhteisöään paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Tämä tekeminen ei kestä leikkauksia, arvioidaan Kotiseutuliiton tiedotteessa.

Kotiseutuliitto on maan suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö, jonka yli 720 paikallisessa jäsenjärjestössä toimii noin 150 000 aktiivista kansalaista.

Paikalliset kotiseutu-, kylä- ja kaupunginosayhdistykset vaalivat paikallista kulttuuriperintöä. Niiden olemassaolon tarkoituksena on edistää asukkaiden juurtumista ja kotoutumista sekä luoda vaikutusmahdollisuuksia oman yhteisön asioihin.

Kotiseutuliitto painottaa julkilausumassaan, että kansalaisjärjestöille suunnattu julkinen rahoitus on siemenraha, jonka tuotto kasvaa useimmiten moninkertaiseksi.

Vapaaehtoistyön arvo on vuosittain lähes 3,2 miljardia euroa, ja siihen sijoitetun euron on laskettu nousevan kuusinkertaiseksi, arvioi Kotiseutuliitto.

Lue myös:

Viihtyisät ja asukkaita monipuolisesti palvelevat kaupunkikeskustat ovat yleensä hyviä myös matkailijoille – Kunnat ovat avainasemassa matkailuviennin edistäjinä