Kouvolan Lamminmäki: Lakiesitys investointikiellosta syyllistää kuntakentän
Investointikielto koskisi todennäköisesti Kouvolan Ratamo-hanketta. (kuva: Kouvolan kaupunki)
Kouvolan kaupunginjohtaja Lauri Lamminmäen mielestä lakiesitys sote-investointien määräaikaisesta kiellosta syyllistää koko kuntakentän ja asettaa kuntien harkintakyvyn kyseenalaiseksi.
– Joidenkin yksittäisten kuntien ratkaisuja ei kuitenkaan saisi kaataa koko kuntakentän syyksi, Lamminmäki toteaa Kuntalehden Kuntaelämää-blogikirjoituksessaan.
Sote-investointien lupamenettely lisää Lamminmäen mukaan byrokratiaa ja sen myötä hankkeiden kustannuksia. Kielto koskisi todennäköisesti Kouvolan Ratamo-hanketta, jota on suunniteltu vuodesta 2009 alkaen. Investoinnin arvo noin 130 miljoonaa euroa.
– Ratamo-hankkeen lähtökohtana on alusta alkaen ollut sote-palvelujen integraatio. Ratamon arvioitu tuottavuushyöty on vuositasolla 10–12 miljoonaa euroa, eli jokainen kuukausi, joka toteutusta viivyttää, maksaa veronmaksajille karkeasti miljoona euroa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lakiesitys on Lamminmäen mukaan myös perustuslain ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta kyseenalainen.
– Ministeriön ohjaus menee yleispiirteiseltä tasolta jo yksityiskohtiin, Lamminmäki toteaa.
Lamminmäen mielestä on olemassa riski, että kaikki valtakunnan sote-investoinnit kasautuvat ministeriön valmistelijoiden pöydälle.
– Poikkeuslupien käsittelyllä ei säädetä lakiluonnoksessa mitään määräaikaa. Ministeriön virkamiehille annetaan isot valtuudet, mutta ainakaan resursointi ei viittaa nopeisiin käsittelyaikoihin. Löytyykö Helsingistä riittävää osaamista arvioimaan paikalliset olosuhteet ja asiakastarpeet? Lamminmäki kysyy.
Aiheesta lisää:
Lauri Lamminmäen blogi-kirjoitus: Lakiesitys investointikiellosta syyllistää koko kuntakentän
Kuntaliiton Sulonen investointikiellosta: On selvää, että suhtaudumme kriittisesti
Ratamon paikasta päätettiin 2011 ilman maaperätutkimusta. Eri paikoista äänestettiin peräkkäin aina voittanut paikka vastaan uusi paikka. Siten junailemalla lopuksi äänestettiin ensi kertaa Paskosuosta vastaan aiemmin voittanut paikka, jolloin Paskosuo tuli valituksi. Paikan valinta oli lähinnä lotteria. Rakennekuvien mukaan Ratamokeskus tulisi 22 metrin paalujen varaan puolitoista metriä vedenpinnan yläpuolelle ilman kellarikerroksia , koska pohjavesi on 60 cm maanpinnasta. Talousarviossa on varattu 110 miljoonaa euroa eli noin 2.700 euroa/neliömetri. Summaan ei sisälly parkkitaloa. Oltiinko ajateltu pysäköinti kadunvarsipysäköintinä. Kun infran kuluja on piilotettu muihin kuluihin noussee Ratamon hinnaksi 200 miljoonaa, mikä suistaa kuntatalouden katastrofiin.
Lamminmäki moitiskelee käytännössä itseään. On hyvin mahdollista, että juuri Kouvolan Ratamokeskus -hanke on yksi syy kuntien yleisen investointikaton asettamiseen.
Ratamokeskuksen väitetyt toiminnalliset säästöt ovat mielikuvamarkkinointia, jonka pohjaksi ei ole tehty laskelmaa. Kuten Lamminmäki itse myöntää, kyse on ”arvioidusta tuottavuushyödystä”.
Todellisuudessa Ratamokeskuksen ei ole todistettu tuovan mitään sellaisia säästöjä, joita ei saataisi samoin säästökeinoin nykyaikaisessa sairaalassa ja siihen integoidussa perusterveydenhuollon lähipalveluverkossa. Ilmoitettuja Ratamokeskuksen säästökeinoja ovat henkilöstön, potilaspaikkojen ja hoitopäivien raju vähentäminen sekä ”pystyhoidon” eli kotihoidon lisääminen. Tämä toki onnistuisi ilman Ratamokeskustakin.
Perusterveydenhuollon lähipalveluverkko voidaan rakentaa yhdistämällä olemassa olevien lähiterveysasemien ja uuden sairaalan tietojärjestelmät. Tämä järjestely tuottaisi samat erikoissairaanhoidon palvelut ja paremmat perusterveydenhuollon palvelut kuin Ratamokeskus, mutta 100 miljoonaa euroa pienemmin perustamiskustannuksin. Sosiaalipalvelut ovat luonnollisesti integroitavissa samaan yhteíseen tietojärjestelmään.
Valtiovalta tuli pelastamaan Kouvolan kaupungin talouden romahdukselta, joka olisi ollut väistämätön seuraus Ratamokeskuksen vaatimasta, korkoineen ainakin 240 miljoonaan nousevasta investointivelasta. Tässä taitaa olla kiitoksen paikka.