Tuolit nostettu pulpeteille luokassa
Muutaman vuoden kuluttua iso joukko kuntia ei pysty ylläpitämään yhtäkään koulua.

Kuntien väliset erot ovat 2000-luvulla kasvaneet, ja kuntien edellytykset järjestää lakisääteisiä palveluja ovat erilaiset. Valtiovarainministeriön nimittämässä tutkimusryhmässä haetaan vastauksia kysymykseen, miten kuntien eriytymiskehitys voidaan ottaa huomioon lainsäädännössä.

Tutkimusryhmää johtaa Itä-Suomen yliopiston professori Asko Uoti. Hän muistuttaa, että kun pohditaan kuntien tehtävien eriyttämistä, viitataan usein Norjan malliin. Sikäläinen lainsäädäntö poikkeaa kuitenkin huomattavasti meikäläisestä. Suomessa perustuslain edellyttämä etukäteisvalvonta, kontrolli, saattaa rajoittaa kuntien tehtävien eriyttämistä.

– Meidän on kiinnitettävä huomiota myös perustuslain yhdenvertaisuuden pykälään. Se toimii samanlaisissa tapauksissa hyvin, mutta entä kun tapaukset ovat erilaisia? Pitäisikö silloin toimia eri tavoin ja millä tavoin eri lailla? Pyrimme pureutumaan myös tähän kysymykseen.

Jo nyt joissakin kunnissa on isoja ongelmia järjestää perusopetusta ja varhaiskasvatusta. Uoti sanoo, että 5–10 vuoden kuluttua on jo huomattava joukko kuntia, jotka eivät voi ylläpitää yhtäkään koulua. Niissä kaikissa kuitenkin asuu ihmisiä, joille olisi kyettävä tarjoamaan laadukkaat palvelut.

– Perinteinen palvelujen järjestämisen vaihtoehto tällaisissa tilanteissa on ollut kuntaliitos, kuntayhtymä tai esimerkiksi sote-puolella yhteistoiminta-alue. Mutta mitä muuta se voisi olla?

Tutkimusryhmä pyrkii selvittämään myös erilaisuuden näkökulmaa. Jo nyt valtionosuusjärjestelmässä otetaan huomioon muun muassa varhaiskasvatuksessa monikulttuurinen väestö. Piiloon voi kuitenkin jäädä paljon muita tilanteita, joissa lasten oikeudet eivät toteudu.

Miten tällöin esimerkiksi vaikeasti vammaisen lapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja koulutukseen toteutetaan harvaan asutulla alueella?

Hallinnon siiloista puhutaan paljon, ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuoli on saatu toimimaan aiempaa paremmin yhteen. Uotin ryhmän tarkoitus on kiinnittää huomiota opetuksen ja sivistyksen siiloihin, kunnan taloudelliseen itsehallintoon ja sen puitteisiin sekä samalla kansalaisten yhdenvertaisuuteen: mitä voidaan saavuttaa, millaisia esteitä on edessä?

Uoti on aiemmin tutkinut muun muassa päätöksenteon valtavirrasta syrjässä olevien ihmisten, lasten ja vanhusten, oikeudellisia kysymyksiä. Hän pohtii, että jos ei tehdä mitään, uhrataanko joillakin alueilla heidän oikeuksiaan?

– Oma käsitykseni on, että nykyistä tilannetta on tarve kehittää ja varautua lainsäädännössä ja päätöksenteossa muun muassa muuttuvaan yhteiskuntaan aiempaa paremmin.

Muuttuvatko kriisikuntamenettelyn perusteet?

Uotin vetämän työryhmän keskeinen kysymys kuuluu, kuinka paljon kunnallinen itsehallinto voi vaikuttaa kunnan asukkaan palvelujen laajuuteen ja sisältöön sekä eri kunnissa asuvien ihmisten yhdenvertaisuuteen

Tutkimuksessa selvitetään myös, onko lainsäädännöllä mahdollista puuttua nykyistä ennakoidummin kuntien talouden sekä palvelujen saatavuuden ja kuntalaisten yhdenvertaisuuden ongelmiin.

Lisäksi selvitetään, antaako tavallinen lainsäädäntö mahdollisuuksia puuttua esimerkiksi kunnan investointipäätöksiin tai velkaantumiseen.

Näkökulmaksi on nostettu myös, voisiko kriisikuntamenettely käynnistyä palveluiden turvaamisen kriteereillä. Nykyään se käynnistyy talouskriteereillä.

Maaliskuun alussa käynnistynyt tutkimus jatkaa siitä, mihin parin vuoden takainen tutkimus ”Yhtenäiskunnasta erilaistuviin kuntiin. Perustuslain reunaehdot kuntien tehtävien eriytymiselle” päätyi.

Tuolloin selvisi, etteivät kuntien erilaiset tehtävät ole Suomen perustuslain vastaista – kunhan asukkaiden perusoikeudet toteutuvat. Lisäksi on turvattava kunnallisen itsehallinnon vähimmäisvaatimukset, kuten päätöksenteon kansanvaltaisuus ja kunnan oikeus päättää itsenäisesti taloudesta ja hallinnostaan.

Toinen ryhmä selvittää rahoituspohjaa

Kuntien roolia selvitetään myös toisessa valtiovarainministeriön hankkeessa. Siinä selvitetään kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainottamista sekä kuntien roolia ja itsehallintoa.

Kuntapolitiikan kokonaisuuden toimenpidevaihtoehtoja valmistelevaa työryhmää johtaa ministeriön ylijohtaja Jani Pitkäniemi.

Lue lisää Selvitys tulevaisuuden kunnasta käyntiin: Onko kunta 2030-luvulla ”valtion postikonttori vai aidosti itsehallinnollinen”?

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä