Veroeuroja kertyy kuntien kassaan ennakoitua hitaammin. (Kuva: Pixabay)

Vielä elokuussa Kuntaliitto arvioi, että tämän vuoden osalta kunnallisveron kertymävaje alkuperäisiin laskelmiin verrattuna on noin 400 miljoonaa euroa. Kuukauden aikana tilanne on kääntynyt vielä synkemmäksi. Tänään julkistetun uuden arvion mukaan kunnille kertyy verotuloja vuoden loppuun mennessä 600 miljoonaa euroa arvioitua vähemmän.

Kertymävajeen syykin on vajaan kuukauden aikana vaihtunut. Kun elokuulla vajeen arvioitiin johtuvan tulorekisterin käyttöönoton ongelmista, niin Verohallinnon uusien selvitysten mukaan suurin syntipukki onkin verokorttiuudistus.

Tänä vuonna on palkansaajien ennakonpidätyksessä luovuttu palkkakausikohtaisista rajoista ja sivutuloverokorteista. Kun palkasta pidätetään tulorajan ylittymiseen asti verot yhdellä ainoalla pidätysprosentilla, niin alkuvuoden aikana ennakonpidätykset ovat normaalia alhaisempia.

-Todennäköisesti verotulot kasvavat marras-joulukuun aikana, kun palkansaajien ennakonpidätyksissä siirrytään ainakin osittain lisäprosentin puolelle. Joka tapauksessa kunnallisveron kertymä jää tämän vuoden osalta selvästi alun perin arvioitua pienemmäksi, Kuntaliiton verotuksen erityisasiantuntija Pekka Montell arvioi.

Pysyvä muutos rytmissä

Kuntaliiton taholta muistutetaan, että verokorttiuudistus on pysyvä muutos. Vaikka kertymävaje korjaantuu vuoden 2019 kunnallisverojen osalta vuoden 2020 aikana, niin verovuoden 2020 ennakkoverot kertyvät taas samalla tavalla jättäen vuoden 2020 ennakot vastaavasti alemmalle tasolle.

Kuntaliitto on alentanut myös vuoden 2020 kunnallisverojen kertymäennustetta edelliseen ennusteeseen verrattuna -400 milj. eurolla. Mikäli kertymävaje olisi johtunut yksin tulorekisteristä, olisi kuluvan vuoden ennakoiden kertymäarvio pysynyt samana vuodesta 2020 eteenpäin.

Kuntien verotulojen ennustekehikot Kuntaliiton sivuilla

Kuntaliiton tiedote aiheesta

 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kuntaliitonkin kannattaisi selvittää, mistä verovajeen jatkuva kasvu johtuu ja tutkia, kuinka paljon ansiotuloja muunnetaan osinkotuloiksi. Osviittaa saa osinkotulojen jatkuvasta rajusta kasvusta ja Finnwatchin tutkimuksista, jonka mukaan palkkamuunnosta johtuu, että puolelle Mehiläisen lääkäreistä lääkäripalkkiot maksetaan osinkoina.
    Kun verottaja hyväksyy palkkamuunnon, niin asiantuntijoiden ja johtajien kiusaus on liian suuri, kun listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on n. 6%. Ja työnantaja yhtiöt suosivat palkkamuuntoa, koska ei tarvise maksaa sotu- eikä telmaksuja eikä palkan sivukuluja.
    Ja mitä isot edellä sitä pienet perässä, pitää tässäkin asiassa paikkansa.
    Osinkojen määrä kasvattaa vuosittain ja verovapaita osinkoja maksetaan joka vuosi 1-2 miljardia.
    Ei tarvitse olla ennustajaeukko kun tietää, että kuntien verotulot laskevat jatkossakin joka vuosi.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*