Kunnanhallituksen puheenjohtajaksi halutaan osa- tai kokoaikaisia poliitikkoja
Suuri osa Kuntaliiton kyselyyn vastanneista haluaa hallituksen puheenjohtajuuden säännellyksi uudessa kuntalaissa.
Kaksi kolmasosaa Kuntaliiton kyselyyn vastanneista valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajista haluaa, että kunnanhallituksen puheenjohtaja on osa- tai kokoaikainen poliitikko. Kun kunnat ovat entistä suurempia, hallituksen puheenjohtajan tehtävät lisääntyvät ja rooli korostuu.
– Tulos on ymmärrettävä, sillä isoimmissa kunnissa hallituksen puheenjohtaja toimii koko kunnan poliittisen koneiston johtajana. Kuntien toimintaympäristö on yhä monimutkaisempi ja asioiden käsittelyyn tarvitaan entistä enemmän aikaa. Hallituksen puheenjohtaja on myös kunnanjohtajan työparina operatiivisissa tehtävissä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma kommentoi kyselyn tuloksia.
Valtuustojen puheenjohtajien osa- tai kokoaikaisuutta kannatti kolmannes vastanneista puheenjohtajista.
Kyselyn tuloksia julkistettiin Kuntalaki uudistuu -seminaarissa keskiviikkona 21. elokuuta. Tapahtumassa hahmoteltiin, miten parhaillaan uudistettavalla kuntalailla voidaan vahvistaa kuntien poliittista johtamista.
Useampi kuin kaksi kolmesta vastaajasta haluaa, että hallituksen puheenjohtajan tehtävästä, asemasta ja vastuista säännellään yleisluontoisesti uudessa kuntalaissa.
– Yleisluontoinen sääntely onkin tarpeen, jos hallituksen puheenjohtajasta tulee osa- tai kokoaikainen poliitikko. Itsehallinnon kannalta on kuitenkin olennaista, että roolit ja tehtävät muotoutuvat kunkin kunnan olosuhteiden ja paikallisen poliittisen kulttuurin mukaisesti, johtava lakimies Heikki Harjula toteaa.
Oikeus puheenjohtajan erottamiseen saa kannatusta
Lähes kaksi kolmasosaa vastanneista puheenjohtajista kokee, että hallituksen puheenjohtaja pitäisi voida erottaa epäluottamuslauseen perusteella. Nyt erottaminen koskee koko hallitusta.
Lähes neljä viidestä on sitä mieltä, että kunnan tai kuntakonsernin palveluksessa oleva ei voisi olla hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.
– Tämä on vahva viesti siitä, että kunnan työntekijä ei voi olla kunnassa poliittisesti johtavassa asemassa. Päätöksenteon luotettavuus kärsii, tutkija Sini Sallinen tulkitsee.
Kuntaliitto toteutti elokuussa 2013 kyselyn, jonka avulla selvitettiin valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien näkemyksiä poliittisen johtamisen vahvistamisesta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään kuntalain valmistelussa.
Kyselyyn vastasi yhteensä 311 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa 200 kunnasta. Suomessa on 320 kuntaa.
