Kunnanjohtaja Erkki Eerola – mitäpä Vihtiin?
Erkki Eerolan Vihdissä tapahtuu hyviä asioita. Mikäpä silloin on töitä kesäloman jälkeen aloitellessa. (Kuva: Sami Lamberg, Kapina)
Kuinka ensimmäinen työviikko loman jälkeen on sujunut?
-Viikko on sujunut hyvin, oli mukava palata jälleen sorvin ääreen. Kunta menee vauhdilla eteenpäin ja meillä on työn alla isoja ja mielenkiintoisia asioita syksyyn sekä tuleviin vuosiin.
-Viikko on pitänyt sisällänsä muun muassa syksyn suunnittelua, osavuosikatsauksen valmistelua ja tervehdyksen pitämistä kansainvälisille vieraille, kun Internation Fellowship of Flying Rotariansin kautta Nummelan lentokentälle tuli vieraita eri puolilta maailmaa.
Mitkä ovat syyskauden suuret maalit Vihdissä?
-Alkusyksyn yksi kiireellisimpiä asioita on meillä kuin varmasti monessa muussakin kunnassa Työllisyys- ja elinkeinoministeriölle toimitettavan TE-palveluiden järjestämissuunnitelman valmistelu.
-Sen lisäksi meillä on uuden Rostin yrityspuiston rakentaminen työn alla. Alueen kaava sai lainvoiman alkuvuodesta ja siellä tehdään jo kovasti töitä kunnallistekniikkaan edistämiseksi alueelle. Microsoft on sijoittamassa alueelle datakeskuksen, mutta tilaa 150 hehtaarin yrityspuistossa on muillekin yrityksille. Olemme suunnittelemassa myös yritysalueen laajentamista. Uusi yritysalue, Etelä-Nummelaan valmistuva uusi suomen- ja ruotsinkielinen koulukeskus sekä tuleva asemanseudun alue onkin kunnan tulevien vuosien tärkeimpiä kehittämiskohteita.
-Vihdissä järjestetään syyskuussa myös perinteinen Vihti Race ja henkilökohtaisena tavoitteenani on päästä noin 12 tunnin kisaamisen jälkeen tässäkin maaliin saakka.
Ennen kesälomia hallitus julkisti hallitusohjelmansa, oliko siellä jotain erityisen hyvää vihtiläisten kannalta?
– Isoin juttu meille oli varmasti kirjaus Turun tunnin junan toteutuksesta. Se oli asia, jonka eteen olemme tehneet pitkään töitä yhdessä radanvarsikuntien kanssa ja hienoa, että henkilöraideliikenteen rakentaminen Vihtiin saadaan nyt etenemään.
– Turun tunnin junan myötä saamme vihdoin Vihdistä raideyhteyden pääkaupunkiseudulle ja myös kunnan 30 000 asukkaan raja tulee menemään rikki. Nyt meitä on noin 29 000 vihtiläistä ja tulevalle asemanseudulle on suunniteltu asuntoja noin 9000 asukkaalle.
– Ilahduimme myös siitä, että kuntasektoriin kohdistetut säästövelvoitteet jäivät pelättyä pienemmäksi.
Vihti kuuluu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen. Miten teidän kuntalaisten tarvitsemat sote-palvelut ovat pelanneet?
-Jo ennen hyvinvointialuetta sote-palvelut tuotti meille ja Karkkilaan Perusturvakuntayhtymä Karviainen, joten kunnasta erillinen palveluntuottaja oli meille tuttu asia. Uudistuksen jälkeen palveluiden piiriin pääsyssä, erityisesti suunterveyden huollossa, on ollut ruuhkaa ja toivottavasti jatkossa kuntalaiset pääsevät nopeammin hoitoon. Uudistus on ollut kuitenkin iso, kun 10 kunnan palvelut on Länsi-Uudellamaalla laitettu yhteen ja kaiken kaikkiaan uudistuksen alku on sujunut paremmin kuin odotettiin.
-Taloussuunnittelukaudella säästöpaineet on hyvinvointialueella suuret ja varmasti myös palveluverkkoon joudutaan tekemään ajan mittaan muutoksia. En kuitenkaan näe tässä säästömahdollisuuksia Vihdin kunnan alueella, koska meillä palveluverkkoa optimoitiin jo Perusturvakuntayhtymä Karviaisen aikana.
Sinulla tulee pian viisi vuotta täyteen Vihdin kunnanjohtajana. Aloitit talousjohtajana 2016, josta siirryit vs. kunnanjohtajaksi marraskuussa 2018 ja vuoden 2019 alussa kunnanjohtajaksi. Millaisia nämä vuodet ovat olleet?
-Nämä vuodet ovat olleet erittäin antoisia ja mielenkiintoisia. Kiirettä on riittänyt, mutta tekemisen ilo ei ole ehtinyt missään vaiheessa karisemaan. Yksi isoimmista tavoitteista aloittaessani oli elinkeinoelämän ja raideliikenteen kehittäminen. Nyt molemmissa on saatu hyvä vire päällä ja tulevina vuosina tulemme keskittymään yhä vahvemmin kunnan kasvuun.
-Eiväthän nämä vuodet kuntapuolella ole ihan tavanomaisia olleet. Soteuudistus, TE-uudistus, Ukrainan sodan heijastevaikutukset ja ennen näitä koronapandemian hoito. Mielestäni poikkeukselliset vuodet ovat hyvin osoittaneet kuntien kyvyn toimia poikkeustilanteissa.