Kunnanjohtaja Juha Herrala kertoo Isojoen menestysreseptistä – Valtuusto tarttui velattomaan tulevaisuuteen

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa ja noin 1 900 asukkaan Isojoen kunnassa päätettiin kääntää velaton sivu ensi vuoden talousarviosta päätettäessä.

Kunnanjohtaja Juha Herrala kävi läpi talouden hyvää tilannetta valtuuston kokouksessa ennen kuin päätös talousarviosta ja velkojen maksamisesta nuijittiin pöytään maanantai-iltana.

– Kun ollaan tutkittu meidän kassaa, ja selvitetty tätä tilannetta, Herrala pohjusti pykälän käsittelyä.

– Meillä olisi mahdollisuus linjata nyt niin, että teemme vuoden 2022 lopussa ylimääräisen lyhennyksen ja olemme sitten velattomia.

Kunnanjohtaja huomautti valtuutetuille mahdollisuudesta maksaa velat pois vaikka saman tien, mutta hänen mielestään on parempi varmistaa, että kassa näyttää hyvältä myös ensi vuoden loppupuolella.

– Sellainen pieni varovaisuus aikataulun puolesta, että ei lähdetä soitellen sotaan.

Valtuusto hyväksyi hallituksen ehdotuksen ja Isojoen kunta on nyt sitoutunut maksamaan velkansa pois ensi vuoden lopulla.

Tulevaisuus mielessä iltasatujen aikaan

Herrala vastasi historiallista päätöstä seuranneena iltana puhelimeen ollessaan nukuttamassa kolme- ja viisivuotiaita lapsiaan.

Kunnanjohtaja vastaa näkevänsä Isojoen tulevaisuuden positiivisena.

Isojoki kulkee velkapäätöksessään vastavirtaan, sillä valtakunnallisesti kuntien velkataakka on viime vuosina kasvanut.

Isojoen kunnan talousarvioiden ennakoidaan olevan ylijäämäisiä kolmena seuraavana vuotena.

Vanhoja ylijäämiä on taseessa tällä hetkellä noin kolme miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa noin 1550 euroa asukasta kohti, kunnanjohtaja sanoo.

Pois maksettavaksi päätettyä velkaa on vuoden 2021 lopussa jäljellä 387 500 euroa.

– Se tarkoittaa 203 euroa asukasta kohti.

Työtä on löytynyt työtä tekeville

Miten verrattain pieni kunta on saanut taloudelliset asiansa näin hyvään kuntoon velanhoitamisen näkökulmasta?

– Meillä on työttömyysprosentti ollut siinä neljän ja kuuden välillä viime aikoina. Kunnassa on kovia ja ahkeria ihmisiä. Kunta on tullut tunnetuksi tarkasta taloudenpidostaan.

– Olemme asukaslukuun suhteutettuna Etelä-Pohjanmaan toiseksi tai kolmanneksi kansainvälisin kunta.

Meillä on paljon maahanmuuttajia Itä-Euroopasta ja Baltian maista. He ovat työllistyneet hyvin täällä.

Maahanmuuttajat ahkerina maataloussektorilla

Isojoen kunnan elinkeinorakenne on alkutuotantopainotteinen.

– Ulkomailta Isojoen kuntaan kotiutuneista moni on löytänyt töitä maataloussektorilta.

Yrittäjyyttä arvostetaan kunnassa, kunnanjohtaja luettelee.

– Maahanmuuttajatkin ovat osoittaneet arvostavansa yrittäjyyttä ryhtymällä itsekin yrittäjiksi.

– Maahanmuuttajien kotouttamisessa on ollut tärkeätä suhtautua uusiin tulijoihin avoimin mielin ja auttaa heitä kotoutumaan tänne. Heidät on tärkeää ottaa osaksi yhteisöä. Varmasti jokainen tahtoo kokea olevansa tervetullut, kun saapuu uudelle paikkakunnalle. 

Väestö ikääntyy

Kunnanjohtaja painottaa, ettei kaikki ole pelkästään ruusuilla tanssimista Isojoen kunnassa.

– Olimme muutama vuosi sitten väestön vähenemisen suhteen aallonharjalla. Väestön ikääntyminen on alkanut täällä aikaisemmin kuin ehkä seudun muissa kunnissa.

– Työtä tekevä ikäluokka pienenee. Eläkkeellä olevien suhteellinen osuus kasvaa, kun vuoteen 2030 mennessä noin 30 prosenttia meidän nykyisestä työtä tekevästä ikäluokasta siirtyy eläkkeelle.

Väestön ikääntymisellä on iso vaikutus kunnan rahoituspohjaan ja se tuottaa isoja kysymyksiä, Herrala myöntää.

– Olemme varautuneet rahoituspohjan supistumiseen. Olemme esimerkiksi tehneet isoja päätöksiä edistääksemme teollisten investointien sijoittumista kuntaan. 

Tuulivoimalat ovat tärkeitä sijoituksia

Herralan mukaan Isojoen kunnassa halutaan olla tuulivoiman suhteen yksi edelläkävijöistä.

– Kunnan päätöselimissä on yksimielisesti tehty tuulivoimaa edistäviä päätöksiä. Jos lasketaan yhteen, mitä on kaavoitettu ja mitä on valmiina, niin putkessa on jo noin sata tuulivoimalaa.

Yhdestä tuulivoimalasta on saatavissa noin 20 000-30 000 euroa verotuloja joka vuosi, kunnanjohtaja laskee.

Velattomana on helpompi olla

Kunnanjohtaja uskoo rahoituspohjan riittävän, vaikka väestö ikääntyykin. 

Kipeitäkin päätöksiä on matkan varrella jouduttu tekemään, sillä kunta päätti lakkauttaa kerralla kaikki kyläkoulut 2000-luvun alussa.

– Meillä on ollut tapana, että emme syö yli varojemme ja sopeutamme toimintaamme kestävälle tasolle. Olemme kuitenkin samaan aikaan investoineet elinvoimaan ja pystyneet pitämään esimerkiksi kiinteistömme kunnossa, eikä merkittävää korjausvelkaa ole syntynyt.

– Kunnan on pystyttävä investoimaan tulevaisuuteen jatkossakin ja velattomana siihen on helpompi lähteä.