Kunnanjohtajien luottamuspulasta väittelevä Saanareetta Virikko: Luottamus kunnanjohtajaan ei voi olla kiinni kunnan poliittisista suhdanteista

Jos kunnanjohtaja irtisanotaan luottamuspulan perusteella kuntalain 43 §:n mukaisesti, luottamuspulan syyn on aina oltava kunnanjohtajan toiminnassa tai käytöksessä.

Näin toteaa Itä-Suomen yliopiston yliopisto-opettaja Saanareetta Virikko. Virikko väittelee perjantaina 16. toukokuuta Itä-Suomen yliopistossa. Väitöskirjan nimi on Luottamuspula kunnanjohtajan virkasuhteen päättymisperusteena.

– Luottamuspula ei voi syntyä esimerkiksi siten, että kunnan poliittinen johto vaihtuu vaaleissa, ja uusi johto toteaa, että meillä onkin vääränlainen kunnanjohtaja, Virikko sanoo.

Jos irtisanomisprosessi aiotaan käynnistää, kunnanjohtajan virkatoiminnassa ja käytöksessä on pitänyt todennettavasti tapahtua jotain, joka on murtanut luottamuksen.

– Päättäjien pitää osoittaa, että kunnanjohtaja ei pysty suoriutumaan hänelle annetuista tehtävistä tai sitten hänen arvovallassaan, uskottavuudessaan tai toiminnassaan kunnan edustajana pitää olla selkeitä puutteita tai ongelmia.

Palvelussuhdeturva on olematon

Saanareetta Virikko toteaa tutkimuksessaan, että kunnanjohtajan palvelussuhdeturva on luottamuspulatilanteessa olematon. Kun kysymys luottamuspulasta nousee kunnassa esille, kunnanjohtajan lähtölaskenta on alkanut.

– Oli luottamuspula millaista tahansa, kunnanjohtajalla on kaksi vaihtoehtoa. Joko hän eroaa itse ja saa erokorvauksen, tai sitten hän tulee erotetuksi luottamuspulan perusteella ja jää ilman erokorvausta.

Jälkimmäisessä vaihtoehdossa hallinto-oikeudet arvioivat irtisanomista, sillä kaikki potkut saaneet kunnanjohtajat valittavat irtisanomispäätöksestään. Jos kunnanjohtaja lähtee itse erokorvaus mukanaan, luottamuspulan perusteet jäävät hämärän peittoon.

Johtajasopimukset on määritelty kuntalain uudistuksessa 2017. Tarkoituksena oli vähentää luottamuspulatilanteiden syntymistä. Näin ei ole käynyt: 40 kunnanjohtajan virkasuhde on päättynyt erokorvausta vastaan kesäkuun 2017 ja maaliskuun 2025 välisenä aikana.

– Olisi käytävä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, ovatko johtajasopimukset  ja erokorvaukset ylipäänsä tarpeellisia. Hyvää julkisten varojen käyttöä ne eivät ole.

Aloitteen tekijät huomioitava

Virikko tekee tutkimuksensa pohjalta esityksiä, kuinka luottamuspulatilanteessa pitäisi kunnassa toimia.

Selvää on, että luottamuspulaan johtaneet syyt on yksilöitävä ja perusteltava nykyistä paremmin ja osoitettava kirjallisesti oikeiksi.

Virikko esittää myös, että luottamuspula-aloitteen tekijöiden ei pitäisi osallistua asian selvittämiseen, koska he ovat siinä osallisia.

– Heitä ei pitäisi valita tilapäiseen valiokuntaan, sillä he ovat niitä, joilta tilapäisen valiokunnan pitää saada tietoa luottamuspulan syistä.  

Kun tilapäinen valiokunta asetetaan, se selvittää kunnanjohtajan irtisanomista tai siirtämistä toisiin tehtäviin. Siirtoa toisiin tehtäviin ei kuitenkaan koskaan tapahdu, eikä sitä ilmeisesti edes vakavasti selvitetä.

– Ainakin suuremmissa kunnissa pitäisi ihan oikeasti selvittää mahdollisuus siirtyä toisiin tehtäviin, koska virkasuhteen päättämisen pitäisi olla viimesijainen keino luottamuspulatilanteen ratkaisemiseksi. Pienissä kunnissa tällaiseen siirtoon ei tietenkään ole mahdollisuuksia.

Kansainvälistä vertailua

Saanareetta Virikko sai kipinän kunnallisoikeuteen professori Aimo Ryynäsen luennoilla Tampereen yliopistossa. Sittemmin hän löytänyt akateemisen kotinsa Itä-Suomen yliopistosta. 

– Viihdyn siellä todella. Vapaus tutkia itselle tärkeitä aiheita viehättää, Virikko sanoo.

Hän työskentelee kuntajohdon oikeudellisen osaamisen kehittämisprojektin projektipäällikkönä kesään 2027 saakka. Myös jatkotutkimus kiinnostaa.

– Etenkin kansainvälinen vertailututkimus kiinnostaa. Esimerkiksi muiden Pohjoismaiden paikallishallinnolle tyypillisen johtamismallin soveltuvuutta Suomeen olisi tarpeen tutkia. Samoin olisi kiinnostavaa selvittää tarkempia syitä siihen, miksi kunnat eivät ole kiinnostuneita pormestarimallista, Virikko sanoo.

Lue myös:

Tutkimus paljastaa: Julkista johtamista on perusteltu suorastaan tieteellisellä petoksella – oikeasti nämä voimat motivoivat työntekijää