Kun kunnan valtionosuudet, verotulot ja asiakasmaksut eivät enää riitä, niin jotain on ryhdyttävä tekemään. Kuntatalouden kiristyminen tietää monen tasapainottamisohjelman käynnistymistä. (Kuva: Pixabay)

Talouden tasapainottamista ja yt-neuvotteluja. Niistä on viime aikojen kuntauutiset tehty. Yhä useammin on silmiin sattunut myös maininta konsulttiyhtiöiden käytöstä kuntien taloutta petrattaessa.

-Ei konsulttiyhtiöiden käyttö ole varmaan sinällään lisääntynyt, mutta kuntien taloustilanne on mennyt nopeasti huonompaan suuntaan. Viimeisen vuoden aikana meillä on tullut vastaan kymmenkunta casea, joissa kunnan talous on yksinkertaisesti romahtanut, kertoo kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä Perlaconista.

-On kuntia, joissa taloutta on tasapainotettu kahden vuoden välein. Helpot ratkaisut säästöjen löytämiseksi on silloin jo tehty. Konsulttiyhtiö tulee näissä tilanteissa sitten sinne viranhaltijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden välimaastoon etsimään uusia keinoja ja kaivamaan esiin kipeitäkin ratkaisuja, Laesterä jatkaa.

Tiedolle tarvetta

Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalun korostaa kuntatalouden tasapainottamisessa oikealla tiedolla olevan suuri merkitys. Kunnissa tuotetun tiedon lisäksi vertailutietoa, uusia näkemyksiä ja ratkaisuja muualta tuovat työryhmiin kunta-alan asiantuntijat konsulttiyhtiöiden muodossa.

-Kun tehdään etenkin isompia palvelurakenneuudistuksia, niin pyritään käymään tilannetta läpi vielä kolmansien silmien voimin. Kunnat itse tietävät parhaiten oman tilanteensa ja oman palvelurakenteensa, mutta on hyvä saada vertailutietoa ulkoapäin. Ilmiönä konsulttien käyttö ei ole uusi, mutta ehkä pientä aktivoitumista on tapahtunut, Soosalu arvioi.

Vuoden 2018 kuntien tilinpäätökset ovat monin paikoin punaisella. Ja kun monen kunnan odottama maakunta- ja sote-uudistus kaatui, niin hommat ovat päässeet kasaantumaan.

-Ehkä siellä joissakin kunnissa on jätetty asioita tekemättä, kun on odotettu mitä tapahtuu maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Nyt on sitten asioihin puututtava, itsekin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa työskennellyt Soosalu arvioi.

Kuntatalouden asiantuntija korostaa jokaisen kunnan olevan oma erityinen tapauksensa. Oppia voi muualta hakea, mutta ratkaisut on tehtävä yksilöllisesti. Kuntakonsulttien rooleissakin eri kunnissa on suuria eroja.

-Jokainen kunta on aina uniikissa tilanteessa. Kovin tarkkoja laskelmia tulevasta ei kannata pelkästään yksin kirjoituspöytätyönä tehdä. Kun lähdetään käymään kuntien palvelurakenneuudistusta läpi, niin siinä on mentävä ruohonjuuritasolla hyvinkin pieniin yksityiskohtiin, Ilari Soosalu korostaa.

Kyläkouluista kova kädenvääntö

Kun rahapula ajaa heikentämään jo saavutettuja etuja tai supistamaan vanhoja tuttuja palveluja, niin metelihän siitä nousee. Erityisesti yksi asia on pyhä ylitse muiden.

-Kyläkoulun lakkauttaminen on aina kaikkein vaikein asia. Kun sitä esitetään, niin raivo on raju. Nykypäivänä kun on tullut vielä some mukaan, niin silloin ei tarvitse enää välittää totuudestakaan, Eero Laesterä kertoo.

Asiantuntijan mukaan poikkeuksetta ne lakkautettavaksi esitettävää kyläkoulua puolustavat argumentit ovat aina samat eri puolilla maata.

-Kylä on juuri heräämässä henkiin ja niitä syntymättömiä lapsia löytyy joka talosta. Kyläkouluja puolustettaessa oikealla tiedolla ei ole paljonkaan merkitystä. Kaikki luvut vain yksinkertaisesti kiistetään, vaikka lähde olisi väestörekisterikeskus tai kunnan oma kirjanpito. Totuudella ei ole siinä vaiheessa enää merkitystä, Eero Laesterä huokaa.

Näin kävi myös viime talvena Taipalsaarella, jossa Vehkataipaleen kyläkoulua esitettiin lakkautettavaksi. Kunniansa saivat kuulla somessa, mediassa ja kunnallisessa päätöksenteossa niin konsultti, ohjausryhmä kuin kunnanhallituskin. Homma meni kuitenkin uusiin puihin, kun kävi ilmi, että Eksotelta vuoden 2018 osalta saadut tiedot kunnan maksuosuuksista olivat pahasti pielessä.

-Ei voi sanoa, että tämä työ aina kivaa olisi. Se herättää tunteita, kun joltakin otetaan jotain pois. Mutta niin on vain pakko tehdä, jos kuntien rahat eivät riitä, perustelee kipeitäkin ratkaisuja työssään esittävä konsultti Eero Laesterä.

Palvelurakenteisiin on puututtava

Taipalsaaren kunnan tilanne on tyypillinen Suomen kuntakentässä. Taloustilanne on tiukka ja kun sote-palvelut ovat maakunnallisen sote-kuntayhtymä Eksoten hoidossa, niin kunnan omat teot talouden oikaisemiksi eivät välttämättä edes riitä.

Kun kunta viime vuoden keväällä valmisteli kunnan sisäisiä säästötoimia vuoden 2019 talousarviota silmällä pitäen, tuli Eksotelta ilmoitus, että lisälaskutusta olisi tulossa vuodelle 2018 noin 2,3 miljoonaa euroa. Uusia ideoita kaivattiin vaikeassa tilanteessa ja kunta valitsi yhteistyön Perlacon Oy:n kanssa. Ensin hankittiin alustava talousanalyysi kunnan tilanteesta ja sen jälkeen pyydettiin lisätarjous tasapainottamisohjelman asiantuntija- ja avustustyöstä.

-Kunnan talous on siinä kunnossa, että pakko on nyt tehdä jotain. Alijäämää on tullut viitenä vuonna peräkkäin ja kohta olemme kriisikunta. Se oli selvääkin selvempi, että kipeitä ratkaisuja joudutaan tekemään, Taipalsaaren kunnanhallituksen puheenjohtaja ja ohjausryhmän puheenjohtaja Taisto Pitkänen kertoo.

-Meidän kunnan tilanne on kriittinen. Meillä on alle 5 000 asukasta ja kolme koulua. Täytyy miettiä, onko meillä tähän varaa. Mutta menepä se sitten sanomaan ääneen. Se on jokaiselle sivukylän äidille ja isälle maailman tärkein koulu. Jonkun on asia kerrottava ääneen, vaikka se ei hirveästi miellytä, Taisto Pitkänen jatkaa.

Taipalsaaressa tasapainottamisohjelman kuumaksi perunaksi nousikin juuri Vehkataipaleen kyläkoulun lakkauttaminen. Lopulta koulu sai ainakin jonkinlaisen jatkoajan, kun Eksoten alun perin ilmoittama alijäämä putosi vuoden 2018 osalta 1,7 miljoonaa euroa. Viimeisiä päätöksiä valmis tasapainottamisohjelma otettiin vielä uuteen tarkasteluun.

-Konsultit saivat kuraa niskaansa täälläkin, kun esitettiin kouluverkkoon puuttumista. Kun valmisteltuja ratkaisuja lähdettiin viemään päätöksentekoon, niin kaikki onkin yhtäkkiä tehty päin persettä. Myös me kunnanhallituksen ja ohjausryhmän jäsenet on saatu kiitettävästi kuraa niskaan tässä asiassa, kunnanhallituksen puheenjohtaja Taisto Pitkänen myöntää.

Päätökset tehdään valtuustosalissa

Taipalsaaren tuore kunnanjohtaja Kari Kuuramaa painottaa kunnan ja konsulttiyhtiön yhteistyön tärkeimmäksi anniksi oikean tiedon saamista.

-Laadukkaan oikean tiedon tuottaminen päätöksenteon pohjaksi oli tärkein anti. Perlaconin asiantuntijat olivat erittäin ammattitaitoisia ja sitoutuneita. Saimme ohjausryhmään hyvin oikeaa vertailutietoa muista samassa tilanteessa olleista kunnista, Kuuramaa toteaa.

Vaikka konsulttiyhtiölle neuvoista maksetaan, niin kunnanjohtaja korostaa sen lopullisen päätöksenteon tapahtuvan demokraattisesti valituissa kunnan hallintoelimissä. Valtuutetut ovat viime kädessä vastuussa kunnantaloudesta omilla päätöksillään.

-Oikean tiedon perusteella kunnan päättäjät sitten valitsevat ne keinot, joilla talous saadaan tasapainotettua. Konsultti ei kerro mitä päätöksiä pitää tehdä, vaan tuo pöytään tietoa päätöksenteon pohjaksi, kunnanjohtaja Kari Kuuramaa toteaa.

Kajaani turvautui ulkopuoliseen apuun

Kajaanin viime vuoden tilinpäätös oli 12,2 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tällekin vuodelle ennustetaan yhtä tylyjä lukuja. Jotain on tehtävä, vaikka sähköyhtiö Loisteen muutaman viikon takainen osakekauppa kaupungin kassaa lihottikin mukavasti.

Nyt työn alla on talouden sopeuttamissuunnitelma, jossa tavoitellaan toimintakatteen kasvun hidastamista 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosien 2020-2022 aikana. Kilpailutuksen jälkeen kumppaniksi talouden sopeuttamiseen valikoitui Perlacon Oy.

-Syntyisi se sopeuttamissuunnitelma varmaan kaupungin ominkin voimin, mutta katsoimme, että tässä tilanteessa tarvitaan oman laatikon ulkopuolista näkökulmaan. Meidän kokemusten mukaan saamme yhtiöltä hyvin käytännön läheistä tietoa asioista päätöksenteon tueksi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatva kertoo.

Kaupungin omin toimin perataan säästöjä jo tämän vuoden osalta. Konsultin avulla tähdätään sitten tuleviin vuosiin. Vielä ei Hatvalla ole kertoa keinoja, joilla säästöjä syntyy.

-Sitähän tässä nyt ryhdytään selvittämään. Pikkaisen juustohöylää käytetään, mutta myös palveluverkkoon on puututtava. Kainuun väkiluku ei ainakaan tästä enää kasva, Teuvo Hatva pohtii.

Kajaanin kaupunki maksaa puolet Kainuun sote-menoista. Kun maakunnallinen kuntayhtymä teki viime vuonna alijäämää yli 20 miljoonaa euroa, niin yksin kaupungin omin voimin ei taloutta kuntoon saada.

-Soten kustannusten kuriin saaminen on ykkösprioriteetti. Vaikka Kajaanin kaupunki säästäisi itsensä hengiltä, niin meidän rahat eivät tule riittämään, jos Kainuun soten talousarvion ylitykset ovat viime vuoden luokkaan. Sairaat ja vanhukset on hoidettava, mutta kun Kainuun väestö vähenee lähes 1 000 hengellä vuodessa, niin jossainhan senkin on näyttävä, Hatva pohtii.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kaikki kunnia asiansa osaaville konsulteille, mutta meidän on myös ihmeteltävä, minne talousosaaminen kunnista on kadonnut. Jos kunnan talous romahtaa ennakoimattomasti, yllättäen ta olennaisesti talousarviosta poiketen, kertoo se johtamisen ja osaamisen erityisistä ongelmista. Ilmiö on räjähtämässä käsiin ja sitä näyttää ilmenevän erityisesti kunnissa, joissa johtohenkilöstö on muutaman vuoden sisällä vaihtunut. Johdon tärkein työkalu on talouden hallinta, ja jos talous ei ole hallinnassa, puutetta ei voi korjata muullakaan osaamisella. Konsulteista voi toki olla osaamisapua, mutta eiväthän he valmistele, esittele eivätkä tee päätöksiä. Kun konsultti on jättänyt laskunsa, vastuu on edelleen kunnan oman organisaation sisällä.

  2. Ainoa kestävä keino saada kuntien talous paremmaksi on saada lisää veronmaksajia eli huoltosuhde paremmaksi. Käyttäkää maalaisjärkeä miten se onnistuu.

  3. Turha siis moittia konsulttien toimintaa, jos kunta ei saa tarpeellisia ja sille esiteltyjä tehtäviä työnsä alle.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*