Kunnat kiinnostuivat ruokakasvatuksesta
.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.ExternalClass .MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:612.0pt 792.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Leikki-ikäisille suunnattu ruokakasvatus kiinnostaa yhä
useampia kuntia niin paljon, että ne ottavat sen osaksi varhaiskasvatussuunnitelmaansa,
kertoo projektipäällikkö Auli Pölönen
Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä.
Pölönen puhui ruokakasvatuksesta Kansallisessa
Diabetesfoorumissa Helsingissä tiistaina. Hän on mukana Diabeteksen ja sydän- ja
verisuonisairauksien ehkäisy Pirkanmaalla -hankkeessa.
– Kun sana ruokakasvatuksesta kiiri, monet kunnat, jotka
eivät olleet mukana, halusivat koulutusta. Nyt meillä on jo yli 7 000
koulutettua ammattilaista ja yli 100 lähiohjaajakoulutettua, Pölönen sanoi.
Ruokakasvatusta harjoittaa jo 50 kuntaa, muun muassa kaikki
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat. Kymmenessä kunnassa ruokakasvatus on
otettu osaksi varhaiskasvatussuunnitelmaa.
Hankkeen taustalla on aiemmin Pirkanmaalla tehdyt havainnot leikki-ikäisten lisääntyneestä ylipainosta ja jopa lasten tyypin 2 diabeteksesta.
– Ensimmäisessä kokouksessa tuli esiin, että tähän täytyy
puuttua ja kiireesti. Sama viesti tuli kaikista kunnista, jotka kiersimme
vuoden 2004 alussa, Pölönen muistelee.
Ylipaino yleistyy,
diabetesepidemia leviää
Ylipaino on merkittävä riskitekijä tyypin 2 diabetekselle.
Diabetesfoorumissa myös puhunut professori Leif Groop Lundin yliopistosta
totesi, että maailmanlaajuinen diabetesepidemia koskee myös Suomea.
Vuonna 2013 maailmassa oli 350 miljoonaa diabeetikkoa,
vuonna 2030 heitä arvioidaan olevan jo 550 miljoonaa. Suomessa lääkehoitoa saavien
diabeetikkojen määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1997 jälkeen.
THL:n LATE-hankeraportin (2010) mukaan 3-vuotiaista tytöistä ylipainoisia oli
15 % ja pojista 7 %. 5-vuotiaissa osuudet olivat jo 22 % ja 13 %, Pölönen muistutti.
Tulokset ovat
rohkaisevia
Ruokakasvatuksessa sovitaan yhdessä päivähoidon ja
vanhempien kanssa pelisäännöt, joiden avulla koetetaan saada lapset
suhtautumaan myönteisesti ruokaan, tukea monipuolisia ruokatottumuksia ja
lisätä marjojen ja hedelmien syömistä päivähoidossa ja kotona.
Kansainväliseen sapere-ruokakasvatusmalliin pohjautuen esimerkiksi
Tampereella lasten kanssa on tutustuttu ruokaan tunnustelemalla, kuuntelemalla
ja haistamalla ja maistamalla, Pölönen kertoi.
Hankkeessa on kehitetty pedagogista ruokalistaa, ja
ruokailusta on tehty mutkatonta.
– Yhdessäkin päiväkodissa katkaistiin ruokapöydästä jalat,
että päästiin lapsen tasolle. Tärkeää on lapsen osallisuus, lapsen oma ottaminen, se että hänelle
kehittyy tunne siitä mikä hänelle on riittävästi ja mikä liikaa.
Toissa vuonna Oulun yliopistossa julkaistussa lasten ylipainoa käsitelleessä väitöstyössä todettiin, että lapsen ylipainon ehkäisy pitäisi aloittaa varhaislapsuudessa ja että oleellista on se, että lapsi tietää milloin hän on syönyt riittävästi.
Ruokakasvatushankkeen ensimmäiset tulokset ovat rohkaisevia.
Kasvisten, marjojen ja vihannesten kulutus on lisääntynyt ja ruoan hävikki on
pienentynyt.
– Ruokailutilanteet ovat rauhoittuneet, ruokailukasvatus on
tullut tietoiseksi osaksi päivähoidon arkea, Pölönen kertoo.
Lisätietoa ruokakasvatuksesta:
www.sapere.fi
Kuva: Ville Miettinen
