Kunnat koronakustannusten korvauksista: Pakko älähtää, kyseessä aikamoinen takaisinveto – STM: Malli kannustaa tehokkaaseen toimintaan
Kunnat ovat huolissaan siitä, että hoitovelan kustannuksia ei korvata täysimääräisesti ja luotettavasti arvioiden. Kuva Pixabay
Maan hallitus lupasi vuoden 2020 budjettiriihessä, että kunnille ja kuntayhtymille korvataan kaikki koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuteen liittyvät kustannukset.
Kuntaliitto on huomauttanut, että parhaillaan lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa kuntien korona-avustusten korvaustaso laskisi 40–65 prosenttiin toteutuneista kuluista.
KUUMA-seudun kunnista Vihdissä, Keravalla, Sipoossa ja Keusotessa on arvioitu, mitä korvaustason lasku euroissa niissä tarkoittaisi. Vihdissä summa olisi 4,5, Keravalla 6, Sipoossa myös 6 ja Keusotessa 25 miljoonaa euroa.
Laskelmista puuttuu vielä Kirkkonummen osuus, mutta KUUMA-seudun yhteistyöjohtaja Antti Kuusela arvioi sen olevan noin 5 miljoonan euron paikkeilla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Yhteissumma KUUMA-seudulla on noin 50 miljoonaa euroa. Jos korvaussummana maksetaan 40–65 miljoonaa euroa todellisista kustannuksista, omaan piikkiin maksettavaa jäisi 17,5–30 miljoonaa euroa.
Kuusela huomauttaa, että hänelle jäi keväällä pidetyistä tapaamisista STM:n kanssa käsitys, että korvauksissa edetään todellisten kustannusten mukaan.
– Nyt on pakko älähtää, sillä kyseessä on aikamoinen takaisinveto.
KUUMA-seudun kuntajohtajakokous pidetään ensi viikolla. Kuusela arvioi, että koronakustannusten korvaukset tulevat olemaan tuolloin yksi kuumista keskusteluaiheista.
”Malli kannustaa tehokkaaseen toimintaan”
Hallitusneuvos Kalle Tervo sosiaali- ja terveysministeriöistä sanoo, että asetusluonnoksen korvausmalli on luonteeltaan laskennallinen.
– Emme toisin sanoen ole lähteneet siitä, että jokaisen kunnan pitäisi selvittää toteutuneet kustannuksensa eurolleen, jotta summat saataisiin yhdenmukaiseen ja vertailukelpoiseen muotoon. Siinä olisi kunnissa iso työ.
– Päädyimme laskennalliseen malliin, sillä haluamme pitää kuntien hallinnollisen taakan kohtuullisena. Lisäksi malli kannustaa tehokkaaseen toimintaan.
Korvaustaso tullaan hänen mukaansa mitoittamaan siten, että valtio maksaa koronan takia lisääntyneet kustannukset avustuksena tai muuna valtion rahoituksena.
Korvausmekanismien kautta toisin sanoen katetaan kustannukset, jotka tulevat testauksista, jäljityksistä, rokotuksista ja koronahoidosta.
Kuntaliiton kritiikissä huomautetaan, että osaa korvauksista ollaan kuittaamassa jo maksetuilla valtionosuuserillä ja työllä, jonka kunnan oma henkilökunta tekee. Lausuntokierroksella olevassa asetusesityksessä ehdotetaan, että avustuskokonaisuuteen sisällytetään myös harkinnanvarainen osuus.
Asetusesityksen mukaan kunta voi hakea harkinnanvaraista lisäavustusta, mikäli sen kustannukset ovat perustelluista syistä keskimääräistä korkeammat eikä laskennallinen avustus tästä syystä ole riittävä.
100 prosenttia tarkoittaisi ylikompensaatiota
Asetusluonnoksessa huomautetaan, että hakukierroksia on tarkoitus järjestää ainakin kaksi. Ensimmäisellä hakukierroksella katettaisiin tammikuusta elokuuhun 2021 aiheutuneet kustannukset. Avustukset tulisivat hakuun syksyllä 2021.
Asetusluonnoksessa on Tervon mukaan vasta alustavia arvioita kustannustaosta.
– Tarkoitus on, että avustus yhdessä valtion muun rahoituksen kanssa kattaisi kustannusten lisääntymisen täysimääräisesti. Tarkoitus sen sijaan ei ole se, että kaikki koronaan liittyvä korvattaisiin kunnille kokonaan yksittäisellä valtionavustuksella.
Hän huomauttaa, että tartuntatautien torjunta on kuulunut aiemminkin kuntien rahoitusvastuutehtäviin. Koronan torjuntaan ja hoitoon liittyy ainakin jossakin määrin työtä, jota kunnilla olisi joka tapauksessa.
– Mikäli avustuksella katettaisiin täydet 100 prosenttia kaikista koronaan liittyvistä kustannuksista, se tarkoittaisi merkittävää ylikompensaatiota verrattuna kustannusten lisääntymiseen.
Oikeaa tasoa selvitetään
Tervo sanoo, että ministeriössä selvitellään edelleen, mikä tarkalleen ottaen on oikea taso. Asetusluonnoksessa käytetään yksikkökustannuksia, jotka perustuvat kunnista ja kuntayhtymistä saatuun tietoon.
– Keräämme lausuntokierroksen aikana tietoa lisää ja tarvittaessa tarkistamme lukua.
Tervo kertoo, että ministeriössä on varattu riittävästi aikaa lausuntopalautteen huolelliseen läpikäyntiin. Kunnista ja kuntayhtymistä saatava uusi tieto on arvokasta ja hänen mukaansa aidosti vaikuttaa valmisteluun.
– Kuntien tartuntatautien torjuntaan liittyvä työmäärä on yhtäkkiä moninkertaistunut. Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole vakiintunutta mallia eikä tämän tyylisestä korvauksesta ole aiempaa kokemusta.
– Tällaista mallia rakennetaan nyt ensimmäistä kertaa.
Työläys oli ennakoitavissa
Kuntaliiton ja KUUMA-seudun lisäksi kuuden suurimman kaupungin kaupunginjohtajat ovat älähtäneet asetusluonnoksesta.
Tampere on ilmoittanut, että siltä jäisi saamatta noin 20 miljoonaa euroa. Helsingiltä jäisi saamatta ainakin noin 70 miljoonaa euroa, Espoolta noin 30 miljoonaa euroa, Vantaalta noin 20–30 miljoonaa euroa, Turulta noin 10–20 miljoonaa euroa ja Oululta noin 14 miljoonaa euroa.
– Summat ovat merkittäviä, ja niiden saamatta jääminen vaarantaa peruspalvelujen toteuttamista. Hallituksen tulee lupauksensa mukaisesti korvata pitkittyneen kriisin hoidosta aiheutuneet kulut täysimääräisesti ja todellisiin kustannuksiin perustuen, kuusikko ilmoittaa yhteisessä tiedotteessaan.
Lisäksi ne huomauttavat, että avustushakemusten käsittelyn työläys on ollut ennakoitavissa eikä se ole riittävä syy olla korvaamatta kunnille aiheutuneita todellisia kustannuksia.
– Jos korvaus kuitenkin perustuisi keskimääräisiin laskennallisiin yksikkökustannuksiin, keskimääräinen yksikkökorvaus ei voisi olla valtakunnallinen, vaan siinä tulisi huomioida alueellinen vaihtelu. Korvauksen tason tulisi olla 100 prosenttia eikä asetusluonnoksen mukainen 40–65 prosenttia, yhteisessä tiedotteessa todetaan.
– Vähintään on muutettava harkinnanvaraisen avustuksen myöntämisen edellytyksiä siten, että sillä korvataan todelliset pandemiasta aiheutuneet kustannukset kaikilta osin.
Pohjanmaa ja Kainuu mukana
Myös Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat sekä kuntayhtymät arvostelevat asetusluonnosta.
– Lausuntokierroksella olevan valtionavustusasetuksen perusteella hallitus on nyt korvaamassa vain noin puolet koronasta aiheutuvista kustannuksista. Tämä merkitsisi pelkästään Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnille sekä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille kymmenien miljoonien eurojen tuen menetyksiä.
– Pelkästään Oululta on arvioitu jäävän saamatta noin 14 miljoonaa euroa, alueen kuntien ja kuntayhtymien yhteisessä tiedotteessa huomautetaan.
Ne huomauttavat, että korona-avustukset tulee saada maksuun mahdollisimman nopeasti.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kunnat sekä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät esittävät, että avustukset tulee kirjata oikealle tilikaudelle. Toisin sanoen vuoden 2021 korvattavat kulut tulee sisällyttää vuoden 2021 tilinpäätökseen.
– Tuet eivät saa vääristää tilinpäätös- ja talousarviolukuja. Erityinen huomio on kiinnitettävä siihen, että ne eivät vääristä tulevien hyvinvointialueiden rahoituksen laskentaa.
Alueen kunnat ja kuntayhtymät huomauttavat, että asetusluonnoksessa ei ole riittävästi huomioitu erilaisia muita lisäkustannuksia, joita pandemiasta on kunnille ja kuntayhtymille aiheutunut.
Ne esittävät huolensa siitä, että hoitovelkaan liittyviä kustannuksia ei korvata täysimääräisesti ja luotettavasti arvioiden.
– Korona ja sen luoma pitkään jatkunut poikkeustilanne on aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan terveydenhuollon lisäksi ison palvelutarpeen nousun ja kustannukset sosiaalihuoltoon ja -toimeen. Asetus ei käsittele tätä lainkaan. Myös ne on korvattava.
