Kunnat suhtautuivat kriittisesti nuorisotakuuseen
Kunnat suhtautuivat kriittisesti nuorisotakuun onnistumiseen: Kuntaliiton kyselyn mukaan vajaa 9 prosenttia kunnista arvioi nuorisotakuun onnistuneen hyvin tai erittäin hyvin, ja toisaalta 19 prosenttia arvioi nuorisotakuusta olleen konkreettista hyötyä.
Valtionhallinnon ohjauksen ja resursoinnin arvioimisessa esille nousi, että tavoitteet ja resursointi pitäisi saada parempaan tasapainoon. Vastaajista 46 prosenttia oli tätä mieltä. Vastaajista 21 prosentin mielestä valtionhallinnon muut toimet ovat ristiriidassa nuorisotakuun tavoitteiden kanssa ja vesittävät takuun toteuttamisen mahdollisuuksia.
Nuorisotakuun toimintamalli saa kuitenkin tukea kunnista, vaikka sen tuloksiin ei vielä olla tyytyväisiä. Kyselyn perusteella kuntien viesti on, että nuorten työllistyminen edellyttää laajaa ja pitkäaikaista yhteistyötä.
– Nuorisotakuun toteuttaminen vaatii pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa ja erityisesti horisontaalista valmistelua ja yhteistyötä. Nuorisotakuu ei ole vain yhden hallintokunnan eikä hallituskauden asia, muistuttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela.
Kuntaliiton kyselyllä kerättiin kokemuksia toimista, joilla edistetään nuorten kouluttautumista perusopetuksen jälkeen, tuetaan nuorten työllistymistä sekä ehkäistään syrjäytymistä. Kysely on jatkoa vuonna 2013 tehdylle kuntakyselylle.
Tammikuussa 2015 toteutettuun kyselyyn saatiin 116 vastausta, joista yksi edusti kolmen kunnan yhteistoiminta-aluetta. Yhteensä 38,5 prosenttia Manner-Suomen kunnista vastasi kyselyyn. Kysely kohdennettiin kunnissa nuorisoasioista vastaaville viranhaltijoille.
Jo edellisellä kyselykierroksella kunnat muistuttivat, että kunnissa on tehty ennaltaehkäisevää ja monipuolista nuorten sosiaalista vahvistamista tukevaa työtä jo aiemmin, ennen nykyistä nuorisotakuuohjelmaa.
