Kunnat tukevat Ukrainaa rahalla ja avustusrekoilla: ”Toiminta ei todellakaan saa hyytyä – toivottavasti sodan takia ei tarvitse pitkään liputtaa”

Venäjän hyökkäyssodan aloituksesta Ukrainaan tuli lauantaina 24.2. kuluneeksi kaksi vuotta. Kunnat ovat tukeneet Ukrainaa sodan alkamisen jälkeen monin tavoin. Kunnista on lähtenyt hyökkäyssodasta kärsivään maahan rahallista ja materiaalista tukea, mutta kunnat auttavat ja tukevat sotaa pakenevia ukrainalaisia myös Suomessa.

Kuntaliitto on selvittänyt kuntien tukea Ukrainaan tuoreessa kyselyssään, johon vastasi 130 kuntaa. Vastaajakunnista 66 prosenttia on tukenut Ukrainaa hyökkäyssodan syttymisen jälkeen. Suurin osa vastanneista tukijakunnista (78 %) on lähettänyt maahan rahalahjoituksia.

Kunnat arvioivat rahalahjoitusten olevan kokonaismäärältään reilut kolme miljoonaa euroa, ja ne on toimitettu avustusjärjestöjen kautta. Kunnat ovat toimittaneet rahaa Ukrainaan myös yhdessä muiden kuntien sekä maakuntaliittojen kanssa.

Ensiaputuotteita ja vesipumppuja

Materiaalisen tuen lähettäminen on rahallista tukea harvinaisempaa. Vastanneista kunnista 37 prosenttia eli 25 kuntaa oli lähettänyt esimerkiksi ensiapu- ja sairaalatarvikkeita, hygieniatuotteita, sähkötarvikkeita ja vaatteita. Kunnat ovat toimittaneet Ukrainaan myös generaattoreita, elintarvikkeita, vesipumppuja ja lämmittimiä.

Kuntien antama asiantuntija-apu on käytännössä ukrainalaisten pakolaisten kotouttamisen ja tukemisen palveluja Suomessa. Näitä palveluja kertoi antaneensa 15 prosenttia vastaajista eli 11 kuntaa.

Kysyttäessä Ukraina-tuen jatkamista, puolet vastaajista ilmoitti, ettei osaa sanoa. 37 prosenttia kertoi, että tuki jatkuu. Tuen muotoina vastaajat mainitsivat muun muassa raha- ja materiaalilahjoitukset sekä pakolaisten tukemisen.

Pori: Auttamishalu mittava

Porin turvallisuuspäällikkö Pekka Schroderus sanoo, että ukrainalaisten auttamisen halu on kaupungissa mittava. Pian hyökkäyssodan alettua kaupunginhallitus kävi läpi kohta kohdalta, mitä Ukrainassa on tapahtumassa ja mitä kaikkea sikäläisten siviilien ja pakolaisten auttamiseksi voidaan Porissa tehdä.

– Kaupunginhallitus päätti, miten tuetaan rahallisesti sekä miten pelastus, perusturva ja palvelulaitokset reagoivat tilanteeseen täällä meillä.

SPR:llä on kaupungissa vastaanottokeskus, joka alkoi täyttyä pian. Kaupunki järjesti nopeasti lisää asuntoja yhdessä SPR:n kanssa. Schroderus alkoi koordinoida toimintaa kaupungin puolesta ja sai avukseen viisi vuotta Suomessa asuneen ukrainalaisenassistentin.

Hänestä tuli pakolaisten tärkeä tuki, oli kyse sitten koulutuksesta, kotoutumisesta, työnhausta, hygieniapassista tai viranomaisasioinnista.

Kaupunki haastatteli pakolaisia, jolloin selvisi, että aikuisista yli 90 prosenttia halusi päästä mahdollisimman pian töihin.

– Alussa oli epäselvää, kuka maksaa kuluista mitäkin. Päätimme, että merkitsemme kulut ylös ja selvitämme niitä myöhemmin. Tämä oli tärkeä päätös, koska toiminta pystyttiin toteuttamaan. Ilman päätöstä toiminta olisi ainakin osittain pysähtynyt.

Oman rahallisen tukensa Ukrainaan kaupunki osoitti SPR:n ja materiaalisen avun Huoltovarmuuskeskuksen kautta. Alussa Ukrainaa päätettiin tukea suoraan 42 000 eurolla.

Porilla on ukrainalaisen Kramatorskin kanssa yhteistoimintaa, vaikka kaupunkien välinen sopimuspohja on valmistelussa. Kramatorsk sijaitsee rintaman lähellä.

– Nyt katsomme, miten yhteisissä projekteissa edetään, mutta ainakin opetustoimen ja turvallisuuden yhteistyöstä on keskusteltu. Ukrainalaiset ovat jo tutustuneet Porin sivistystoimen koordinoimana varhaiskasvatukseen ja koulumaailmaan.

Ukrainalaiset ovat jo käyneet tutustumassa Porin kaupungin omistamaan turvallisuuskeskukseen.

Schroderus kertoo, että yhteistyöstä on tarkoitus saada laaja ja pitää sisällään teollisuustoimintaakin. Pori ja Kramators ovat kaupunkeina samantyyppisiä.

Seinäjoki: Ukrainalaisille maksuttomia palveluja ja tiloja

– Ei todellakaan ole tarkoitus, että toiminta Ukrainan auttamiseksi millään lailla hyytyisi, sanoo Seinäjoen hallintojohtaja Jari Jokinen.

– Meidän on tarkoitus olla jatkossakin aktiivisia ja omien resurssien puitteissa antaa avustusta sinne suoraan sekä huolehtia täällä olevista ukrainalaisista, jotta heidän olisi hyvä olla.

Seinäjoella on noin 700 ukrainalaista, joita varten on järjestetty maksuttomia palveluja ja tiloja.

Kaupunki on antanut rahalahjoituksia Ukrainaan noin 43 000 euroa. Tämän lisäksi kaupunki on lähettänyt sairaalatarvikkeita lähes kymmenen rekallisen verran. Niiden arvo on ainakin 25 000 euro. Porista Ukrainaan on matkannut myös iPadeja, suurkeittiötarvikkeita sekä huonekaluja päiväkoteihin ja kouluihin.

Seinäjoki on rahalahjoitustensa lisäksi haastanut hyökkäyssodan alusta asti yritykset, yhteisöt ja asukkaat mukaan rahakeräyksiin. Kaupunki on muistuttanut, että kaikki voivat auttaa ukrainalaisia lahjoittamalla rahaa keräysten kautta.

Kaupunki on tiedottanut lisäksi, että Seinäjoelle saapuneita ukrainalaisia voi auttaa ottamalla yhteyttä paikallisiin toimijoihin, muun muassa Seinäjoen seurakunnan ruokapankkiin, Lakeuden ruoka-apuun sekä SPR:n vapaaehtoistyöhön.

Seinäjoen ja ukrainalaisen Melitopolin kaupungit allekirjoittivat ystävyyskaupunkisopimuksen viime syksynä. Kaupungilla on alkamassa myös kouluyhteistyö, jonka tarkoitus on tukea Ukrainan jälleenrakennusta.

15 ukrainalaista opetusalan ammattilaista vieraili Seinäjoella kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilän kutsusta. Kutsutut olivat miehitetystä kotikaupungista Melitopolista sotaa paenneita opettajia, jotka opettavat omia oppilaitaan etänä.

Joulun alla kaupunki keräsi joululahjoja Melitopolin lapsille ja nuorille. Kaupunki oli saanut viestiä, kuinka miehitetyiltä alueilta pakoon joutuneiden lasten ja perheiden tilanne oli hälyttävä. Yhteyshenkilöt esittivät toiveen joulun ja uuden vuoden lahjoista lapsille ja nuorille.

Lahjoja kerättiin muun muassa kaupungintalolla ja kirjastossa sekä kuljetettiin Ukrainaan yhteistyössä Operation Hopen kanssa. Yksi lahjoittajista oli kaupunki.

Kaupungissa toimii myös Ukraina-ryhmä, jossa ovat mukana Seinäjoen kaupungin maahanmuuttajapalvelujen info, sosiaali- ja terveyspalvelut ja sivistyspalvelut sekä SPR, Ely ja poliisi. Ryhmä toimii yhteistyössä valtion viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Kaupunki pitää Ukrainan tilannetta yllä, jotta sota ei pääse unohtumaan.

– Lauantaina liputamme jälleen ja samalla toivomme, ettei sodan takia tarvitsisi enää vuosittain liputtaa, Jokinen sanoo.

”40 000 euroa myös tänä vuonna”

Myös Hämeenlinna tukee Ukrainaa. Tammikuun lopussa kaupungilla oli uutisia kerrottavanaan, sillä se solmi tuolloin ystävyyskaupunkisopimuksen ukrainalaisen Sumyn kaupungin kanssa.

Hallinnon suunnittelija Tiia Suontausta Hämeenlinnan kaupungilta kertoo, että varsinaista suunnitelmaa ystävyyskaupunkitoiminnalle ei vielä ole ehditty tehdä mutta kevään aikana on tarkoitus järjestää yhteinen tapaaminen sitä varten.

Sumy on kärsinyt merkittävästi Venäjän hyökkäyssodan takia, kaupunki on ollut jatkuvien sotatoimien kohteena.

– Olimme varanneet viime vuodelle 40 000 euroa rahallista tukea, ja saman summan käytämme myös tänä vuonna, Suontausta kertoo.

Rahaa on käytetty muun muassa avustusrekkoja varten.

Kaupunki on lukuisten muiden kuntien tavoin ottanut vastaan sotapakolaisia ja piti sodan alettua yllä hätämajoitusta ennen pidempiaikaisen asunnon löytymistä. Osa paenneista asui yksityisissä kodeissa.

Hämeenlinnassa on kotoutumisen monikielinen infopiste sekä ukrainalaisia varten omat verkkosivut. Kaupunki aloitti myös ukrainalaisia pakolaisia auttaakseen ryhmämuotoisen kriisityön.

Ukrainan liput salkoon

Ukrainan lippu ja maan lipun väritykset olivat näkyvillä lauantaina useilla paikkakunnilla.

Esimerkiksi Helsinki kutsuu kaikki kaupunkilaiset Valoa Ukrainaan -tapahtumaan Senaatintorille lauantaina 24.2. kello 17 sytyttämään hautakynttilän Ukrainan tueksi. Kaupunki haluaa lähettää Tuomiokirkon portaiden kynttilämerellä Ukrainaan vahvan viestin siitä, että suomalaiset eivät ole unohtaneet heitä.

Ukraina näkyy lauantaina myös esimerkiksi Äänekoskella. Kaupunki tiedotti keskiviikkona, kuinka se aikoo lauantaina liputtaa kaupungintalolla Ukrainan tukemiseksi sekä valaista Kotakennään sillan Ukrainan lipun sinikeltaisin värein.

– Äänekosken kaupunki haluaa osoittaa edelleen tukeaan pitkään kestäneen hyökkäyssodan kohteeksi joutuneelle Ukrainalle ja ukrainalaisille. Äänekosken kaupungin tuki on jatkuvaa ja haluamme tuoda sen esiin näin symbolisena eleenä liputuksella ja valaistuksella, hallintojohtaja Aleksi Heikkilä sanoo kaupungin tiedotteessa.

Äänekoski on saanut ukrainalaisista eri-ikäisistä uusia asukkaita ja kuntalaisia. Kaupunginjohtajan mukaan Äänekoskella on haluttu auttaa Ukrainasta sotaa pakenevia ihmisiä kaikin keinoin.

Solidaarisuuden osoitukset yleisiä

Kuntaliiton kansainvälisten asioiden asiantuntijan Arja Puukon mielestä Ukrainan tukemista on tärkeää pitää esillä kunnissa – varsinkin nyt, kun sota on pitkittynyt.

Tuki voi olla paljon muutakin kuin rahaa ja kotouttamista. Kuntaliiton selvityksessä kunnat mainitsivatkin solidaarisuuden osoitukset liputuksineen ja valaistuksineen. Jotkut kunnat ovat tarjonneet tilojaan tavaroiden keräyksiä varten.

Kunta voi myös pitää näkyvästi esillä vinkkejä siitä, kuinka asukkaat voivat tukea Ukrainaa esimerkiksi avustusjärjestöjen kautta.

Kuntien arvioiden mukaan kokonaistuki – siis rahallisen tuen lisäksi esimerkiksi materiaalilahjoitukset ja asiantuntija-apu – on noin 3,2 miljoonaa euroa.

Puukko korostaa, että raportin euromäärät ovat arvioita.