Kunnat tuskastuvat heikkenevään talouteen: ”Aika syvälle tässä tullaan menemään. Jos velvoitteet pysyvät tämän sorttisina, lisää rahaa pitäisi saada.”

Ennusteet valtiontalouden heikkenemisestä ovat saaneet kunnat suurten kysymysmerkkien äärelle. Kuinka palvelut jatkossa järjestetään, kun rahat eivät ilmiselvästi riitä? Luvattu valtionosuusuudistus ei hyvää lupaa, jos kokonaispotti ei kasva ja vain jakoperusteet muuttuvat. Verotusta kiristämällä ei voida loputtomiin mennä.

– Kyllähän kohtuullisen ja oikeudenmukaisuuden tunne pitäisi kuntakentällä säilyä. Meillähän on nyt jo tuloverotuksessa neljän-viiden prosentin eroja, eikä tämän eron kasvattaminen ole hyvä tie. sanoo Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala.

Oulun kupeessa sijaitseva 10 000 asukkaan kunta on Suomen lapsirikkain. Väestössä noin 40 prosenttia on alle 19-vuotiaita. Aiemmin kunta pärjäsi taloudellisesti kaikilla sektoreilla ja talous oli mallikelpoisessa kunnossa, nyt näyttää huonolta.

Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala (Kuva: Limingan kunta)

– Käytännössä kaikki varhaiskasvatuksen asiakkaat ovat nollamaksu-luokassa. Valtion piti aikanaan kompensoida tämä uudistus kunnille, mutta näin ei käynyt meidän osalta. Toivoisi, että kun uudistuksia tehdään, kompensaatio kohdistuisi niille, jotka uudistuksissa menettävät.

Kunnan menoista 85–90 prosenttia menee varhaiskasvatukseen ja koulutukseen. Kun tiedetään, että erityisen tuen tarve on lisääntynyt päiväkodeissa ja kouluissa, kunnan menot näiltä osin ovat räjähtäneet kasvuun.

– Meilläkin on jo yli viisikymmentä henkilökohtaista avustajaa, kun tuen tarve ja häiriökäyttäytyminen ovat lisääntyneet.

Moni pieni rannikon kunta on saanut hyötyä tuulipuistoista ja niiden tuomista kiinteistöveroista. Limingan kohdalla näin ei ole.

– Moni vastaava pieni kunta kehrää 1,5–3 miljoonan kiinteistöveroja tuulivoiman kautta. Meillä puolustusvoimat totesi, että emme saa yhtään myllyä tänne laittaa, kertoo Rajala.

Tuskastuminen laajaa

Kuntaliitossa kuntien ahdinko on tullut tutuksi. Pääekonomisti Minna Punakallio oli juuri palaverissa, jossa 28 suurinta kuntaa kävi läpi tilannettaan.

– Kaikissa oli sopeutustoimet ja sopeutusohjelmat joko tekeillä tai menossa. Viimeaikainen kehitys iskee myös isoihin kaupunkeihin. Esimerkiksi Turku ja Lahti ovat todella huonossa tilanteessa, kertoo Punakallio.

Ei voi sanoa, että isot tai pienet kunnat hyötyisivät tai menettäisivät muutoksessa. Häviäjiä löytyy kaikissa kokoluokissa.

– Soten perintönä tulokehitys on monessa kunnassa todella dramaattista. Ja pienikin menokehitys on liikaa, jos asukkaita on vähän ja he ovat pienituloisia. Mutta kustannusten nousu iskee nyt myös epätavallisiin kuntiin, isompiin kuntiin.

Menot kasvaneet nopeasti

Kuntien menoennuste tälle vuodelle ja tuleville vuosille hyppäsi viime syksystä rajusti: lukema nousi yli kahdella miljardilla ylöspäin. Nämä numerot eivät hyvää lupaa.

– Selkeimmät syyt löytyvät palkankorotuskierroksista, inflaatiosta, korkokehityksestä ja energiakustannusten noususta.

Kunnille on myös sälytetty paljon tekemistä maailmantilanteen ja yhteiskunnan murroksen vuoksi.

– On erilaista varautumista, turvallisuuteen liittyviä asioita, digitalisaatiota, kasvanutta erityisen tuen tarvetta. Enää pelkkä lapsimäärä ei määritä menoja, kun kouluissa tarvitaan erilaisia coacheja ja vahtimestareita auttamassa.

Normien lähtöä odotellessa

Pientä toivoa löytyy norminpurkutalkoista, joiden varaan lasketaan 100 miljoonan säästöt jo ensi vuodelle. Punakallio ei usko, että tällä aikataululla tarvittavat normit saadaan purettua.

– Norminpurku on hyvä väline menojen hillintään, mutta purkaminen on osoittautunut tosi vaikeaksi aiemmilla kierroksilla. Välillä ministeriöt, välillä kunnat hankaavat vastaan.

Hän uskoo silti, että säästöihin kyetään.

– Kun kuntien menot liikkuvat parinkymmenen miljardin suuruusluokassa, kyllä sieltä pitää pystyä parikymmentä miljoonaa tai vajaa prosentti nirhaamaan, uskoo Punakallio.

Koulutuksen järjestäminen on joka tapauksessa kallistunut samalla, kun valtionosuudet ovat pudonneet alle viidennekseen. Kunnat ovat myös hyvin eri tilanteessa valtionosuuksien suhteen.

– Esimerkiksi Kouvolalla on jo valtionosuudet miinuksella, huomauttaa Punakallio.

Rahoitusjärjestelmän uudistus korjaa?

Paraikaa on menossa valtionosuusjärjestelmän uudistus, jolta odotetaan paljon.

– Nyt odotetaan ensimmäisiä koelaskelmia. Toiveissa on, että uudistus korjaisi vinoumaa, minkä soteuudistus jätti, kertoo Punakallio.

Yksi surullinen piirre asiaan liittyy.

– Lisärahaa ei ole tulossa. Jos joku saa lisää, se on vaikkapa Espoolta pois, mikä ei ole oikeudenmukaista sekään.

Ennustaa voi siis isoja riitoja ja epäoikeudenmukaisuuden kokemusta.

– Vääristymää ei pysty täysin korjaamaan, se on selvä. Lopulta talouden kasvu on se, joka auttaa.

Tulossa on vielä te-palveluiden uudistus, jonka vaikutukset ovat vielä arvoitus. Toiveissa on, että kunnat pystyisivät suitsimaan työttömyyden sakkomaksuja, jotka nekin ovat alkuvuonna kohonneet rajusti.

Joensuussa pitkää miinusta

Joensuu on yksi niistä kunnista, joka maksaa kaiken muun lisäksi kalliisti muuttuneista naapurisuhteista Venäjään. Kaupunginjohtaja Jere Penttilä tiivistää tilanteen.

– Itärajan sulkeutuminen on alueen yrityksille, kaupalle ja matkailulle iso asia. Venäläisiä matkailijoita ei enää tule.

Tämä vuosi oli vaikea eikä tulevaisuus näytä kirkkaammalta.

– Talousarvio on 16 miljoonaa alijäämäinen. Tavoittelimme 20 miljoonan euron säästöjä, mutta hallitus ja valtuusto jättivät maanantaina säästöt reiluun 13 miljoonaan ja karsivat toimenpiteitä. Tuo 20 miljoonan vaade on silti edelleen voimassa, sanoo Penttilä.

Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä. (Kuva: Joensuun kaupunki/Tommi Rautio)

Joensuussa oli Siun sote-kuntayhtymä jo ennen sote-uudistusta. Uudistuksessa tämä kääntyi tappioksi.

– Valtionosuudet putosivat merkittävästi, mihin vaikuttaa menneeseen pohjautuva valtionosuusjärjestelmä. Se kohtelee meitä epäreilusti.

Nyt karsitaan koulu- ja päiväkotiverkkoa, tarkistetaan taksoja, verotuksen tasoa, palveluiden tuottamista ja niiden laatua.

– Myös metsänmyyntiä ja omaisuuden myyntiä tutkitaan. Katsotaan yleisesti, mihin meillä enää on varaa, kuvailee Penttilä.

Maata näkyvissä?

Kaikki haluavat olla toiveikkaita, mutta juuri nyt se on vaikeaa. Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala komppaa Penttilää.

– Aika syvälle tässä tullaan menemään. Jos velvoitteet pysyvät tämän sorttisina, lisää rahaa pitäisi saada.

Jos jotakin lohtua on näköpiirissä, se löytyy talouden taantuman taittumisesta. Pääekonomisti Minna Punakallio näkee jo valoa tunnelin päässä.

– Bruttokansantuote irtaantui teknisestä taantumasta ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Alkuvuosi 2024 oli siis hitusen parempi, vaikka muutokset ovat lähellä nollaa. Uskon silti, että tänä vuonna taantuma jää, lausuu Punakallio.

Outi Airola, teksti