Riskit eri kunnissa ovat erilaisia, mutta kaikkeen on varauduttava.

Täysipäiväiset turvallisuuspäälliköt ovat vielä harvinaisia suomalaisissa kunnanvirastoissa, mutta siitä huolimatta kunnilla on keskeinen rooli, kun pohditaan kuntalaisten jokapäiväisen elämän turvallisuusnäkökohtia.

Vaikka Supo keskiviikkona nosti terrorismin suhteen uhka-arviota, niin paljon todennäköisemmin kuntalaisen henkeä ja terveyttä uhkaa liikenneonnettomuus tai saastunut vesijohtovesi. Kuntaliiton pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervon mukaan uhkien torjunnassa ja varautumisessa viranomaisten välisellä yhteistyöllä on suuri merkitys.

– Kunnat ovat keskeisiä rakenteita turvallisuuden ylläpidossa. Oleellista on, että on varauduttu erilaisiin häiriötilanteisiin ja tieto kulkee viranomaisten kesken, Tervo toteaa.

Riskit erilaisia

Vaikka Sonkajärvellä Eukonkannon MM-kisat järjestetään, niin Ylä-Savossa riskit yleisötapahtumissa ovat erilaiset, kuin Helsingin 100.000 hengen ilmailunäytöksessä.

– Eri kunnilla ja eri alueilla on hyvin erilaiset riskit. Jos pieni kunta sijaitsee kaukana suurista keskuksista, eikä siellä sijaitse erityisen haavoittuvia kohteita tai esimerkiksi järjestetä isoja yleisötapahtumia, niin tarve varautua on erilainen kuin isoissa keskuksissa. Silti varautuminen on yhtä tärkeää, Tervo toteaa.

Joka tapauksessa olankohautuksella ei muuttunutta maailman tilannetta voi kotikunnassakaan ohittaa. On paljon parempi varautua etukäteen, kuin selittää jälkikäteen.

– Kunnissa on tehty jo pitkään valmiussuunnittelua. Yleensä niissä on tähän saakka keskitytty erilaisiin häiriötilanteisiin, kuten esimerkiksi kemikaalionnettomuuksiin tai energian saannin häiriöihin.  Kun turvallisuustilanne hivenen on nyt liikahtanut, niin totta kai tämä pitää huomioida, Tervo huomauttaa.

Maailman menoa on seurattava

Maailmalta kantautuvat onnettomuusuutiset nostavat tasaisin väliin asioita, jotka laittavat kellot kilkkaamaan turvallisuusalan ammattilaisen mielessä.

-Lontoon iso kerrostalopalo on sellainen tapahtuma, että kyllä se pistää monet miettimään, onko tämä mahdollista meillä. Isot maailmalla sattuvat onnettomuudet laittavat tarkistamaan omat järjestelmät, Tervo toteaa.

Pirkkalan tuore pormestari Marko Jarva on lehtihaastattelussa nostanut esiin ajatuksen turvallisuuspäällikön palkkaamisesta kuntaan. Aivan ainutlaatuinen rekrytointi ei toteutuessaan olisi.

– Päätoimisia turvallisuuspäällikköitä kunnissa on ehkä parikymmentä. Erityisesti osa-aikaisten turvallisuuspäälliköiden työnkuvissa on tolkuttoman suuria eroja kuntien tarpeista riippuen, Vesa-Pekka Tervo arvioi.

Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Ilmoitus