Kunnille korvataan Ukrainasta paenneiden vastaanoton kuluja – "On hyvä, että nyt on tehty uusi järjestelmä"

Maahanmuuttovirasto tiedotti torstaina, että kunnille korvataan Ukrainasta paenneiden vastaanoton kuluja uudella mallilla.

Tilapäistä suojelua hakeneet tai saavat voivat asua kunnassa ja olla vastaanottokeskuksen kirjoilla ilman, että he asuvat siellä, missä on vastaanottokeskus – ja kunnille korvataan majoituskustannukset.

– Tämä selkeyttää tilannetta. Kunta voi saada asumisen järjestämistä korvauksia, jos ukrainalaiset haluavat jatkaa asumista siellä, mihin he ovat ensin saapuneet, Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen arvioi.

– On hyvä, että nyt on tehty uusi järjestelmä ja sopimusmalli, joilla voidaan korvata kustannuksia.

Näin ollen Ukrainasta paenneet voivat saada majoituspalveluita kunnasta ilman, että kuntaan perustetaan omaa vastaanottokeskusta.

Poikkeava kriisi

Kuntaliiton erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen kertoo uuden toimintamallin olleen kuntien toiveissa jo ennen kuin se päätettiin ottaa nyt käyttöön.

Kunnissa on runsaasti tilapäistä suojelua saavia ukrainalaisia yksityismajoituksessa tai kuntien osoittamassa majoituksessa.

Kulunut pakolaiskriisi poikkeaa selkeästi aiemmista, joissa turvapaikanhakijat majoittuvat pääosin vastaanottokeskuksiin.

Ukrainalaisilla pakolaisilla on ollut jo ennen Suomeen saapumista paljon kontakteja eri kunnissa, Wikman-Immonen tietää.

– Ennen sodan alkua Suomessa asui noin 7 200 ukrainalaista vakituisesti. Nyt sotaa pakoon lähteneillä ja Suomeen tulleilla voi olla täällä perhesiteitä, tuttavia tai tutun tuttuja. Vastaanottokeskuksia ei ole kaikissa kunnissa.

Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomessa oli noin 20 vastaanottokeskusta, alaikäisyksiköiden määrä, seitsemän, on pysynyt samana.

– Vastaanottokeskusten iso rooli majoitusten järjestämisessä perustuu vastaanottolakiin, jonka mukaan Maahanmuuttovirasto ja vastaanottokeskukset ovat vastuussa asumisen ja muiden vastaanottopalvelujen järjestämisestä.

Korvauksia saa myös takautuvasti

Uudessa mallissa kuntien rooli korostuu, kuten on korostunut käytännössäkin sen jälkeen, kun Ukrainassa alkoi sota.

Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomessa on jätetty yli 21 000 tilapäisen suojelun hakemusta, suurin osa hakijoista on ukrainalaisia. Tilapäistä suojelua saavalla on oikeus vastaanottopalveluihin.

Lisäksi Suomessa on ukrainalaisia, jotka eivät ole vielä hakeneet tilapäistä suojelua, koska Ukrainan kansalaiset voivat oleskella Suomessa viisumivapaasti 90 vuorokauden ajan.

Maahanmuuttovirasto maksaa sopimuksen tehneelle kunnalle korvausta majoituspalveluiden järjestämisestä vastaanottokeskuksen kautta.

– Näitä sopimuksia voidaan tehdä toukokuusta alkaen, Wikman-Immonen huomauttaa.

Korvauksia maksetaan myös takautuvasti maalis- ja huhtikuulta. Uusi vastaanoton malli on käytössä väliaikaisesti.

Opetuksen kustannuksia ei korvata

Korvaus maksetaan vain kunnille, ja se koskee vain tilapäistä suojelua hakeneille tai sitä saaville henkilöille järjestettäviä palveluita. Yksityishenkilöille tai muille toimijoille ei korvata majoituksen tai muiden palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kuluja.

Kunta voi järjestää majoitusta osoittamissaan kalustetuissa asunnoissa. Kiinteä korvaus kattaa kaikki asumisen kustannukset.

Ukrainasta paenneet saavat terveydenhuollon palvelut ensisijaisesti vastaanottokeskuksesta ja Maahanmuuttoviraston kilpailuttamilta palveluntarjoajilta. Vastaanottokeskus järjestää heille myös välttämättömät sosiaalipalvelut ja esimerkiksi vastaanottorahan.

Kunnat ovat kuitenkin jo vuosia tuottaneet vastaanottokeskuksen asiakkaille joitakin terveyspalveluita, kuten neuvolapalveluita ja suun terveydenhoitoa. Näiden palveluiden kustannukset korvataan jatkossakin kunnille ilman erillistä sopimusta.

Maahanmuuttovirasto tiedottaa myös, että se ei korvaa kunnille varhaiskasvatukseen, opetukseen tai työllisyyspalveluihin liittyviä kustannuksia.