Asunnottomuus voi ilmentyä paikoin yllättävinä kohtaamisina esimerkiksi porraskäytävillä. (Kuva: Jouni Lampinen)

Kuntien asumisneuvonnan saatavuuden parantamiseen tähtäävä lakiesitys on valmisteilla ja sen luonnos on lausuntokierroksella toukokuun ajan. Lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2023 alussa.

Ympäristöministeriön hallitussihteeri Matleena Haapala vahvistaa, että lakiesityksessä on säännöksiä erityisesti asumisneuvontaan myönnettävistä valtionavustuksista. Avustuksia kunnat voisivat sitten hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta eli ARA:lta.

Samalla halutaan sekä vahvistaa että kehittää nykytilannetta, Haapala myöntää.

– Asumisneuvonnan järjestämistavoissa on paljon vaihtelua kunnissa, esimerkiksi sen suhteen, miten rahoitus on järjestetty tai mihin asumisneuvojat on sijoitettu.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Myös siinäkin on kunnissa eroavaisuuksia, miten paljon tehdään yhteistyötä eri palveluiden välillä.

”Kunnissa on ollut kehittävää otetta”

Laki olisi aluksi voimassa määräaikaisesti vuosina 2023−2027. Lain ollessa voimassa ja määräajan päätyttyä on tarkoitus arvioida sen toimivuutta ja vaikuttavuutta.

Laki kannustaa kuntia syventymään omiin palvelupolkuihinsa. Sitä on jo tehty tähän mennessäkin, Haapala lisää.

– Monet kunnat ovat osallistuneet tarjolla olleisiin hankkeisiin ja kunnissa on ollut kehittävää otetta asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseen.

– Myös pienehköt kunnat ovat osallistuneet näihin hankkeisiin, vaikka aktiivisimpia ovat olleet suuret kaupungit.

Lain avulla kuntia kannustetaan kehittämään ja laajentamaan asumisneuvontapalveluja niin, että neuvontaa olisi saatavilla riippumatta siitä, onko apua tarvitsevalla asukkaalla omistusasunto, vuokra-asunto tai muuhun hallintamuotoon perustuva asunto.

Asioita voi hoitaa eri tavoin

Jos valmisteilla oleva lakiesitys etenee lähtökohdistaan maaliin, kunnille myönnettäisiin valtionavustusta, jota voitaisiin jakaa enintään 80 prosenttia asumisneuvontapalvelun tuottamisen, laajentamisen tai kehittämisen kustannuksista.

Lakiin ei sisälly tiukkoja raameja siitä, miten asiat olisi hoidettava, Matleena Haapala vastaa.

– Tässä ei pyritä yhteen muottiin.

Eniten asunnottomia on Helsingissä

Miten paljon Suomessa on asunnottomia, hallitussihteeri Matleena Haapala?

– ARA kokoaa asunnottomuustietoja ja niihin on viitattu lain valmistelussakin.

ARA:n sivuilta löytyvän selvityksen mukaan, Suomessa oli vuoden 2021 lopussa 3 950 yksinelävää asunnotonta, mikä on 390 vähemmän kuin vuonna 2020. Lisäksi ARA:n mukaan asunnottomuus keskittyy suuriin kaupunkeihin Suomessa.

Suhteellisesti eniten asunnottomia on Helsingissä, jossa on 1 000 asukasta kohden 2,2 asunnotonta. Espoossa suhdeluku on 1,8 ja Turussa 1,9 asunnotonta.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*