Kunnissa iso huoli ainoan terveysaseman kohtalosta – ”Kunnat pannaan kilpailemaan keskenään”

Hyvinvointialueet etsivät kiivaasti säästömahdollisuuksia, ja osa niistä on jo julkistanut suunnitelmansa palveluverkostaan. Selvitykset ovat yleisesti vielä kesken, ja moni julkistaa konkreettiset leikkauskohteensa ensi keväänä.

Keskustelu palveluverkoista ja terveyskeskusten kohtalosta sai lisää kierroksia, kun Helsingin Sanomat julkaisi torstaina uutisensa Lumijoelta, jossa pienen kunnan upouusi terveyskeskus lakkautettiin ennen avajaisia.

Kesällä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde oli ilmoittanut, että terveyskeskus säilyy joka kunnassa. Uudessa ehdotuksessa seitsemän terveyskeskusta suljetaan ja kolme kuntaa jää ilman kivijalkapalvelupistettä.

Vähän ennen lakkautuspäätöstä hyvinvointialue tilasi Lumijoen terveyskeskukseen kalusteita.

Kunnan päätös uuden terveysaseman rakennuttamisesta hämmästytti Turun kaupunginjohtajaa.

”Ajateltiin myös, että upouusi kiinteistö olisi kunnan valttikortti, kun hyvinvointialueen palveluverkostosta päätetään.”

Paljonkohan näitä ”toivotaan, toivotaan” -investointeja on tehty kunnissa. https://t.co/Gp5smRY1j3— Minna Arve (@minnaarve) November 8, 2023

”Yli 400 kiinteistöä on liikaa”

Leikkauksia tai vähintään palvelujen niputtamisia näyttää tulevan kaikille hyvinvointialueille.

Keski-Suomen hyvinvointialueen viesti lokakuun lopussa kertoi tutun tarinan: sen alijäämäennuste on huomattava.

– Haasteellinen taloudellinen tilanne vaatii sekä merkittävää toiminnan uudistumista että nopeita talouden sopeuttamistoimia, sen talousarvioesittelyssä mainitaan.

Hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo, että uutta tilaverkkoselvitystä käsitellään aluevaltuuston kokouksessa joulukuun alussa.

– Meillä on alueella yli 400 kiinteistöä ja niissä yli puoli miljoonaa neliömetriä, Tollet sanoo.

Kiinteistöistä tehdään kuntokartoitus sisäilmatutkimuksineen ja ne luokitellaan kunnon perusteella eri ryhmiin.

Tollet sanoo suoraan, että kaikkia nykyisiä kiinteistöjä hyvinvointialue ei tarvitse. Tarkoitus on selvittää, miten toimintoja voisi yhdistää saman katon alle.

– Mitään päätöksiä ei ole tehty, Tollet korostaa.

Hän huomauttaa, että kiinteistöihin kohdistuu yli 110 miljoonaa euroa korjausvelkaa eikä investointimahdollisuuksia ole. Tilanne ohjaa osaltaan päätöksentekoa.

”Palvelujen sijaan Kela-takseja?”

Moni Pirkanmaan kunta on älähtänyt hyvinvointialueensa Pirhan suunnitelmista. Terveysasemia on 40, ja lukumäärä aiotaan lähes puolittaa 21:een.

Esityksen mukaan ilman terveysasemaa jäisivät Ikaalinen, Juupajoki, Kihniö, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Urjala ja Vesilahti.

Ruoveden kunnanjohtaja Toni Leppänen kertoo selvitysten kertovan, että soten vastaanottotoiminta lopetettaisiin vuoteen 2035 mennessä. Siirtymäaika on pitkä, ja Leppänen kertoo kunnan tekevän kovasti töitä lakkautuspäätöksen peruuttamiseksi.

– Olemme keksittäneet sosiaali- ja terveyspuolen vastaanottotoimintamme, vuodeosaston, hammaslääkärin palvelut, fysioterapian ja kuntoutuksen kaikki samaan rakennukseen. Olemme toisin sanoen toimineet juuri niin kuin on haluttu, Leppänen sanoo.

Oman terveysaseman lakkautuksen jälkeen Ruoveden asukkaat ohjattaisiin Virroille tai Mänttä-Vippulaan. Leppäsen mielestä kunnat pakotetaan kilpailuasetelmaan, mikä ei tunnu hyvältä.

– Emme halua palveluja muilta pois, mutta emme myöskään lakkauttaa omiamme.

Leppänen pelkää, että ison karsinnan suurimmat kärsijät ovat kaikkein heikoimmassa olevat. Hän epäilee myös leikkausten vaikutuksia, sillä pitkien välimatkojen takia tarvitaan Kela-taksien palveluja – jotka eivät ole ilmaisia.

– Ymmärrän hyvinvointialueiden tuskan nykyisessä rahoitustilanteessa. Valtion tulisi kuitenkin katsoa tilannetta muutoin kuin siilomaisesti ja ottaa myös Kelan kustannukset huomioon.

Kotihoitajien aika matkustamiseen

Pohjanmaan hyvinvointialueella sijaitsevan Vöyrin kunnanjohtaja Jan Finne kertoo, että yksi terveysasema on jo ehditty sulkea. Kuntaliitoksessa Vöyriin liitetty Maksamaan terveysasema oli pieni ja auki vain osan viikkoa.

Maksamaan lisäsi hyvinvointialue on päättänyt lakkauttaa neljä muuta terveysasemaa ja kolme hammasklinikkaa.

– Vöyrin keskustan terveysaseman tulevaisuudesta ei meillä ole tietoa, mutta ainakin toistaiseksi toiminta jatkuu. Huhut kertovat, että palveluja karsitaan. Hammasvastaanotot ovat terveysasemalla keskeisiä, ne kyllä säilyvät. Jo oppilaiden määrä on niin iso.

Sen sijaan kuntaan kuuluvan Oravaisten kokonaisen sairaalaosaston tulevaisuus huolettaa kunnanjohtajaa, sillä 22 potilaspaikkaisen osaston toiminta ollaan lakkauttamassa.

– Jätimme juuri lausunnon, ettei lakkautusta pitäisi tehdä. Lähimmät vastaavat palvelut ovat kymmenien kilometrien päässä. Lakkautus tietäisi kuljetuskustannusten nousua.

Paikallisen median mukaan vanhusten hoitoa oltaisiin korvaamassa kotihoidolla. Kuntaan tästä ei ole ainakaan toistaiseksi tullut tietoa. Finnen mielestä suunnitelmassa ei ole järkeä, sillä kotihoitajien työaika menisi pitkien välimatkojen takia siirtymisiin.

Uusi rakennus etuna?

Kanta-Hämeen hyvinvointialueeseen kuuluvan Hattulan kunnanjohtaja Pekka Järvi pyrkii suhtautumaan asioihin positiivisesti, vaikka tulevasta ei ole vielä tietoa.

– Vaihtoehtoja on kolme. Terveysasemamme jää, se jää supistettuna tai se lakkautetaan. Saamme vastauksen vasta keväällä.

Optimismia perustelee Hattulan terveysaseman kunto: se on lähes uusi, otettu käyttöön vasta kolme vuotta sitten.

– Olemme ulkoistaneet palvelut ja odotusaika terveysaseman palveluin on maakunnan lyhyin, viisi vuorokautta.

Konsultaatiot eli käytännössä etäpalvelut ovat arkipäivää.

– Hyvinvointialue ei pysty pitämään yllä nykyistä palveluverkkoa, mutta omasta mielestäni kaikkein tärkeintä on, että ihminen saa yhteyden palveluihin mahdollisimman nopeasti.

Kun tarvitaan kasvokkaisia vastaanottoja, tulee pitää huolta helpoista liikenneyhteyksistä ja pysäköintimahdollisuuksista. Hattulalla on Järven mielestä tässä etunsa pääväylien varrella.

Järvi kertoo ymmärtävänsä, että osa palveluista on tehokkuuden takia järkevää keskittää esimerkiksi Hämeenlinnaan. Ihmisten paljon tarvitsevat peruspalvelut, kuten suuhygienia ja tavalliset lääkärikäynnit tulisi säilyttää lähipalveluina.

Järvi ei suoralta kädeltä tyrmää esimerkiksi liikkuvia palveluja. Niitä on ollut käytössä muussakin kuin terveydenhuollossa. Hän muistaa 1970-luvulta rahan nostamiseen tarkoitetun pankkiauton, joka kiersi Hattulassakin.

21 terveysasemaa kiinni Satakunnassa

Satakunnassa tunnelmat ovat kireät. Hyvinvointialue on ilmoittanut lakkauttavansa 21 terveyskeskusta.

– Selvityksen mukaan vaikutukset Kokemäkeen ovat todella isot, sanoo Kokemäen kaupunginjohtaja Teemu Nieminen.

– Meiltä on lähdössä periaatteessa kaikki sotepalvelut pois. Tänne jäisivät ainoastaan kouluterveydenhuolto ja neuvola. Muut korvattaisiin liikkuvilla ja digi-palveluilla.

Nieminen arvostelee hyvinvointialueen palveluverkkoselvitystä etenkin siitä, ettei sitä varten tehty laajempaa taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten arviointia.

– Nyt meille tulee viestiä, että selvitys pitäisi hyväksyä nopeasti, jotta hyvinvointialue saisi lainanottovaltuudet valtiovarainministeriöltä. Järjestys on väärä, vaikutukset pitäisi selvittä ensin ja hakea lainaa vasta sen jälkeen.

Nieminen sanoo, että muissakin Satakunnan kunnissa tilannetta puidaan nyt ahkerasti.

– Emme suinkaan ole ainoa ikävässä tilanteessa. Meitä eikä muitakaan osallistettu selvityksen tekemiseen, eivätkä kuntalaiset päässeet mukaan. Kyse on kuitenkin heidän palveluistaan.

Niemisen mielestä kiinteä sotepalvelupiste pitäisi olla joka kunnassa, mutta siten, että palvelut olisivat eritasoisia – toisissa laajemmat, toisissa suppeammat.

Liikkuviin ja digitaalisiin palveluihin Nieminen suhtautuu ainakin toistaiseksi epäillen: millaisia palveluja ne oikeasti voivat korvata?

Tilanteen kehittymistä ei seurata tumput suorina. Kaupunki järjesti itse kuntalaistilaisuuden, johon se kutsui hyvinvointialueen edustajia mukaan. Niemisen mukaan asukkaiden huoli välittyi heille hyvin.

– Valtuusto on tekemässä omaa kannanottoaan. Onko sillä ja muulla palautteellamme merkitystä, on tietysti iso kysymys.

Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmassa lakkautettavien terveysasemien lista on pitkä:

2024

Reposaaren terveysasema

Jämijärven terveyskeskus

Siikaisten terveyskeskus

Kokemäen terveyskeskus

Pomarkun terveyskeskus

2025

Honkajoen terveyskeskus

Lavian terveyskeskus

Luvian terveyskeskus

Lapin terveyskeskus

Vampulan terveyskeskus

Noormarkun lähipalvelukeskus

Säkylän terveyskeskus

2030

Meri-Porin terveysasema