Kuva: Seppo Haavisto
Töissä halutaan jatkaa vaikka osatyökykyisenä. Kunta-alalla osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä on jo puolet.

Kuntien työntekijät siirtyvät kolme kertaa useammin osatyökyvyttömyyseläkkeelle kuin yksityisen sektorin työntekijät. Naisilla osatyökyvyttömyyseläke on kaikkein yleisintä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy noin 20 000 ihmistä.

Eläketurvakeskuksen tutkija Anu Polvinen kertoo, että sektoreiden välisiä eroja selittää muun muassa erilainen ikä- ja sukupuolirakenne.

Myös työnantajan koko vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Polvinen huomauttaa, suurilla työnantajilla on todennäköisesti paremmat mahdollisuudet järjestää uudelleen työtehtäviä.

– Kunta-alalla työskentelevät palkansaajat ovat keskimäärin vanhempia, korkeammin koulutettuja ja heillä on hieman pidempi työura kuin yksityisen sektorin palkansaajilla. Lisäksi kunta-alalla työskentelee enemmän naisia.

Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään kunta-alalta ja yksityiseltä sektorilta lähes yhtä usein.

Osa-aikaisuus yleistyy

Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet. Nykyään joka kolmas työkyvyttömyyseläke alkaa osittaisena. Kunta-alalla osatyökyvyttömyyseläkkeiden osuus alkavista työkyvyttömyyseläkkeistä on jo puolet.

Taloudellisesti osatyökyvyttömyyseläke on täyttä työkyvyttömyyseläkettä parempi sekä työnantajalle että työntekijälle.

– Kuntasektorilla osatyökyvyttömyyseläkkeistä ei tule työnantajalle maksuvaikutusta toisin kuin täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä. Yksityisellä sektorilla osatyökyvyttömyyseläkkeen maksuvaikutus on noin puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä, Polvinen kertoo.

Työntekijälle maksetaan osa-aikaisuudesta palkkaa eläkkeen lisäksi, joten myös hän hyötyy järjestelystä.

Polvinen huomauttaa, että osatyökyvyttömyyseläke on täyttä työkyvyttömyyseläkettä parempi vaihtoehto myös työurien pidentämisen kannalta. Työntekijät haluavatkin usein jatkaa työelämässä, mikäli työkyky sen sallii.

Työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden takia

Työeläkejärjestelmästä sai vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkettä 134 200 ihmistä. Heistä 17 prosenttia sai osatyökyvyttömyyseläkettä.

Työkyvyttömyyden aiheuttaneen sairauden suurimmat ryhmät olivat mielenterveyden häiriöt (43 %), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (25 %), hermoston sairaudet (9 %) ja verenkiertoelinten sairaudet (6 %).

Mielenterveyden häiriöiden osuus on ollut suurin vuodesta 2000 lähtien.

Lue lisää Tutkimus: Pitkittynyt työkyvyttömyys kehittyy epätasaisesti eri sosioekonomisissa ryhmissä

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*