Kuntademokratia on myös tasa-arvokysymys
Sukupuolikiintiöt takaavat tasapuolisen edustuksen kunnanhallituksissa, lautakunnissa ja muissa kunnallisissa toimielimissä. Päätöksenteon rakenteissa on kuitenkin edelleen parantamisen varaa: Kunnanhallitusten ja -valtuustojen ensimmäisistä puheenjohtajista vajaa 80 prosenttia on miehiä.
– Yhteiskunnallisten muutosten ja taloudellisten paineiden keskellä on olennaista, että julkisten palvelujen laatu ja toimintakyky turvataan. Tämä on myös tasa-arvopolitiikkaa. Kunnallisia päätöksiä tulisi punnita jo etukäteen miesten ja naisten tasa-arvon kannalta, Kuntaliiton tasa-arvoasioiden erityisasiantuntija Sinikka Mikola vaatii.
Mikola puhui Kuntaliiton järjestämässä Tasa-arvofoorumissa Turussa torstaina.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Naisten osuudet valtuustoissa vaihtelevat pian päättyvällä valtuustokaudella kuntien välillä suuresti. Pienissä, alle 5 500 asukkaan kunnissa valtuutetuista on naisia noin 34 prosenttia. Suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa naisia ja miehiä oli keskimäärin lähes yhtä paljon, 48 prosenttia naisia ja 52 prosenttia miehiä.
Eniten naisvaltuutettuja on vihreillä (64 prosenttia) ja vähiten perussuomalaisilla (21 prosenttia). Yli 40 prosenttia valtuustoon valituista naisia on kristillisdemokraateilla ja sosialidemokraateilla. Kokoomuksella naisvaltuutettuja on 36 prosenttia ja keskustalla 34 prosenttia.
Äänestysaktiivisuus nousuun
Tulevien kuntavaalien haasteena on, miten aiempaa useampi kuntalainen saadaan kiinnostumaan äänestämisestä vaikuttamisen muotona. Vuoden 2008 vaaleissa äänesti reilut 61 prosenttia äänioikeutetuista.
– Siitä, miten tekeillä oleva kuntarakenneuudistus vaikuttaa kuntalaisten intoon äänestää, on vaikea sanoa mitään varmaa. Osa arvailijoista olettaa uudistuksen vaikuttavan intoa laskevasti, osa taas arvelee kuntalaisten aktiovoituvan pelätessään palvelujen karkaavan pois omasta lähipiiristä, Kuntaliiton erityisasiantuntija Päivi Kurikka sanoo.
– Kunnan toiminnan ja päätöksenteon tuominen lähelle kuntalaisia on myös tärkeää, ovathan kuntalaiset kiinnostuneita erityisesti oman lähiympäristönsä turvallisuudesta, viihtyisyydestä ja palvelujen saatavuudesta.
Kuntaliitossa tehtyjen kuntalaistutkimusten mukaan kuntalaisten samastumisella omaan kuntansa on selvä yhteys muun muassa äänestysaktiivisuuteen ja siihen millaiseksi kuntalainen näkee omat vaikuttamismahdollisuutensa. Mitä vahvempaa yhteenkuuluvaisuutta kuntalainen tuntee omaa kuntaansa kohtaan, sitä todennäköisemmin hän äänestää vaaleissa.
Kuntaan muuttaneiden äänestysaktiivisuuden taso saavuttaa syntyperäisten tai pitkään kunnassa asuneiden aktiivisuuden tason vasta noin kymmenen vuoden päästä kuntaan muuttamisesta.
– Tulokset herättävät vilkkaan muuttoliikkeen keskellä kysymyksen siitä, miten kunnat voisivat paremmin huomioida kuntaan muuttavat uudet asukkaat ja miten kuntalaisten kuntasamaistumisen tunnetta voidaan vahvistaa, Kurikka toteaa.
Seuraavien kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 17.–23.lokakuuta ja ulkomailla 17.–20. lokakuuta.
Kuntaliitto tukee kuntavaaleihin osallistumista avaamalla omat verkkosivunsa vaaleissa ehdolla oleville sekä äänestäjille. Ennen vaaleja julkaistaan mm. verkkosivut, joilla tarjotaan tietoa kunnallisesta vaikuttamisesta ja päätöksenteosta erityisesti nuoremmille äänestäjille.
(KL)
