Kuntavaalit ovat kuntademokratian näyteikkuna. Ehdolle lähteneistä noin 40 prosenttia oli melko tai lähes varma siitä, ettei tule valituksi.

Viidennes kuntalaisista ei ole koskaan antanut mitään palautetta kotikuntansa palveluista. Viimeisen neljän vuoden aikana palautetta on antanut kolme viidennestä kuntalaisista ja se puuttuva viidesosa on joskus aiemmin ottanut kuntaan yhteyttä palautteen antamiseksi.

Tuoreen Kuntademokratiaindikaattorit 2017 -raportin mukaan palautetta antaneet kuntalaiset ovat kokeneet voineensa vaikuttaa päätöksentekoon. Toisaalta kyselytutkimukseen osallistuneet vastaajat kokivat päätäntävallan kuntasektorilla keskittyneen jonkin verran. Myös vuorovaikutuksessa kuntalaisten ja päättäjien välillä koettiin olevan parantamisen varaa.

Pienissä kunnissa kuntalaisten osallistuminen palvelujen kehittämiseen oli suuria kaupunkeja aktiivisempaa. Eri ikäryhmistä yli 50 vuotta täyttäneet olivat aktiivisimpia kuntavaikuttajia.

-Yleisesti kuntademokratian katsotaan toimivan hyvin ja selvästi useimmat katsovat voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Toisaalta vastaajat kokevat vallan jonkin verran keskittyneen ja vuorovaikutuksen kuntalaisten ja päättäjien välillä toimivan toisinaan puutteellisesti, raportissa todetaan.

Yhteisellä asialla

Raportissa pureuduttiin myös kevään 2017 kuntavaalien ehdokkaisiin. Ulkopuolinen suostuttelu oli merkittävässä roolissa, kun ehdolle kotikunnassa asetuttiin. Lähes puolet ehdolle asettuneista lähti mukaan ulkopuolisen tahon kannustamana. Ja ehdolle lähdettiin, vaikkei välttämättä edes uskottu läpimenoon.

-Huolimatta siitä, että puolueen tai ryhmän poliittisten arvojen toteuttaminen oli tärkeää jopa kolmelle neljästä ehdokkaasta, vain noin kymmenesosa koki edustavansa valtuutettuna oman puolueensa tai ryhmän äänestäjiä. Sen sijaan valtaosa katsoi, että valtuutettuna he edustaisivat kunnan kaikkia asukkaita. Toisaalta nuorista jopa viidennes koki edustavansa ennen kaikkea omia äänestäjiään, raportissa todetaan.

Somalit aiempaa aktiivisempia

Tutkimus osoittaa, että ulkomaalaistaustaisten äänestäjien osallistuminen viime kuntavaaleihin oli suomalaistaustaisia matalampaa. Viime keväänä äänestäminen kiinnosti somalitaustaisia kuntalaisia aiempaa enemmän. Myös ulkomaalaisten keskuudessa naiset olivat miehiä aktiivisempia äänestäjiä.

Vaikka monet puolueet mieluusti etsivät riveihinsä ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita, niin käytännön vaalityössä ei tukea välttämättä tasapuolisesti löydy. Näin ovat ainakin ehdolla olleet kokeneet.

-Ulkomaalaistaustaiset ehdokkaat olivat saaneet suomalaistaustaisia ehdokkaita enemmän kannustusta lähteä ehdolle lähiverkostoiltaan, kuten perheeltään ja ystäviltään. He kuitenkin kokivat saaneensa puolueen taholta vähemmän kannustusta kuin suomalaista syntyperää olevat ehdokkaat, tutkimusraportissa todetaan.

Raportin kuntalaisten osallistumista käsittelevät analyysit perustuvat vuoden 2017 maalis-huhtikuussa kerättyyn Kuntavaalitutkimus 2017 -hankkeen kyselyaineistoon, johon vastasi 1 726 äänioikeutettua.

Kuntavaaliehdokkaiden osalta analyysi perustuu Kuntavaaliehdokkaat 2017 -kyselyaineistoon, joka kerättiin huhtikuun 2017 alussa ennen kuntavaalien virallista äänestyspäivää. Kyselyyn vastasi 1 214 ehdolla ollutta kuntalaista.

Raportti kokonaisuudessaan oikeusministeriön sivuilla

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*