Kuntajohtajia tulee ja menee – varsinaiset vaihtoviikot käynnissä
Kunhan kuntajohtajapäiviä päästään jälleen viettämään, niin joukossa on useampia uusia kasvoja. Alkuvuoden aikana on yli 20 kunnassa ollut meneillään kunnanjohtajan rekrytointiprosessi. (Kuva: Liisa Paltta)
Alkuvuosi on ollut yhtä hullunmyllyä kuntajohtajien pestuumarkkinoilla. On lähdetty eläkkeelle, vaihdettu yksityisen palvelukseen, edetty virkauralla toiseen kuntaan, rakennettu hyvinvointialueita ja välillä on luettu johtajasopimusta tarkkaan, jonka jälkeen on epäluottamuksen myötä laitettu erorahat maksuun.
Kuntalehden arkiston perusteella ainakin Enontekiöllä, Hailuodossa, Huittisissa, Iissä, Ikaalisissa, Ilmajoella, Kaavilla, Kinnulassa, Kustavissa, Liedossa, Orimattilassa, Padasjoella, Pomarkussa, Pyhtäällä, Pyhärannalla, Raahessa, Saarijärvellä, Salossa, Sodankylässä, Tervossa ja Utsjoella kuntapäättäjät ovat saaneet alkuvuoden aikana joko ottaa vastaan entisen kunnan- tai kaupunginjohtajan eroilmoituksen tai valita uuden johtajan.
-Jokainen case on omanlaisensa, ei ole vain yhtä selittävää tekijää sille, miksi kunnanjohtaja vaihtuu. Tämä kertoo myös tästä ajasta, hyvinvointialueet muuttavat kuntien rooleja ja joku on voinut katsoa ajan olevan nyt kypsä jäädä eläkkeelle tai vaihtaa alaa. Monet asiat vaikuttavat ratkaisuihin, Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka korostaa.
Pitkät virkasuhteet entistä harvinaisempia
Vuosikymmeniä pitkät virkasuhteet samaan työnantajaan ovat nykypäivänä kuntajohtajien keskuudessa entistä harvinaisempia.
-Siitä me olemme Kuntajohtajat ry:ssä huolissamme, että pysyvyys ammatissa on heikentynyt. Työ on vaativaa ja se tekee työssä jaksamisen haastavaksi. Kuntaa vaihtamalla haetaan mielenkiintoisia tehtäviä, Ikola-Norrbacka arvioi.
Huittisten kaupunginjohtaja Jyrki Peltomaa jättää virkamiespäivät taakseen toukokuun lopussa. Työvuosia olisi vielä ollut jokunen jäljellä, mutta Peltomaa päätti hankkia itselleen vapaa-aikaa ja siirtyä osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle.
Ensi vuoden alussa aloittavilla uusilla hyvinvointialueilla ja kuntien tehtävien karsimisella ei ollut päätöksen kanssa mitään tekemistä.
-Minun päätökseeni sillä ei ollut mitään vaikutusta. Olen aikanaan päättänyt, että kun täytän 61 vuotta, niin jään eläkkeelle. Tässä tulee täyteen 32 vuotta täyteen kuntajohtajana ja eiköhän siinä ole riittävästi, Peltomaa kommentoi.
Jyrki Peltomaa aloitti Huittisten kunnanjohtajana vuonna 1999. Vastaaviin yli 20 vuoden virkapesteihin enää harva nykypäivänä kuntahallinnossa yltää.
-En ole koskaan harkinnut vakavasti muualle hakemista. Minun on ollut hyvä olla Huittisissa, eikä ole ollut tarvetta katsoa muita työpaikkoja.
Maineella on merkitystä
Kuntien maineella on entistä suurempi merkitys, kun kuntaan uutta johtajaa etsitään. Viides kunnanjohtaja kymmenen vuoden aikana ei ole mikään meriitti kunnalle, kun hakuilmoitusta Helsingin Sanomissa tai Kuntarekryssä julkaistaan.
-Se mistä me myös olemme huolissamme, on hakijamäärien lasku avoimiin virkoihin. On kuntia, joissa roiskuu vähän enemmän ja se näkyy heti hakijamäärissä. Etenkin kokeneemmat kuntajohtajat miettivät hyvin kriittisesti hakemista, jos kunnassa kovin myrskyää. Hakijamäärissä on tosi isoja eroja. Joissain tapauksissa kunnan sijainti aiheuttaa sen, ettei hakijoita saada, kuntajohtajien puheenjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka kertoo.
Eläkkeelle lähtö, työuralla eteneminen ja alanvaihto ovat ulkopuolisin silmin katsottuna normaalia elämää. Kun kuntapäättäjien ja kuntajohtajan välille syntyy epäluottamus, niin silloin otetaan käyttöön johtajasopimus.
Alun perin johtajasopimus otettiin käyttöön, jotta ikävistä, pitkistä ja julkisista erottamisprosesseista päästäisiin eroon. Sinällään johtajasopimukset ovat toimiva ratkaisu, mutta sopimuksen käyttöönotto tahtoo väistämättä heittää epäilyksen varjoa molempien osapuolten ylle.
-Itse olen surullinen siitä, että siitä saattaa leima jäädä, oli syytä tai ei. Jos kuntaorganisaatiossa ongelmia ilmenee, niin niihin on puututtava hyvissä ajoin, eikä vasta sitten kun kunnanjohtajan lähtö on ainoa vaihtoehto. Olisi kaikille parempi, jos uskallettaisiin sanoa epäkohdista ajoissa.
-En näe sitä myöskään hyväksi kunnan maineelle. Nämä asiat pitäisi ratkaista puhumalla ihmisten kesken. Se on tosiasia, ettei kukaan halua tehdä huonoa työtä. Jokainen yrittää tehdä parhaansa, mutta virheitäkin toki tulee, Rinna Ikola-Norrbacka toteaa.
Sinällään johtajasopimus ja erokorvaus on hyvä väline hoitaa vaikea asia ilman suurta mekkalaa.
-Johtajasopimuksen erokorvaus on hyvä ratkaisu niissä tapauksissa, kun erottamiseen ei ole lain edellyttämiä perusteita, mutta epäluottamus osapuolten välillä on niin syvä, ettei yhteistyö ole mahdollista. Luottamuspulassa se on ihan hyvä instrumentti, Jyrki Peltomaa arvioi.
Jyrki Peltomaan ja Huittisten kaupungin välillä on myös erokorvauksen sisältävä johtajasopimus allekirjoitettuna. Lähikuukausina eläköityvällä kaupunginjohtajalla ei ole ollut tarvetta siirtyä eläkkeelle riitelyn kautta, vaikka se olisikin mukavasti pankkitilille kahisevaa tuonut.
-Ei ole tarvetta riitelyyn aloittamiseen ollut, vaikka minulla kyllä olisi ollut sopimuksessa vuoden palkka erokorvauksena, naurahtaa Peltomaa.
Aavistus avoimuutta lisää
Turhan usein johtajasopimuksen käyttöönotosta kerrotaan lyhyesti kunnan nettisivuilta kunnanhallituksen kokouksen jälkeisenä aamuna löytyvässä 10 rivin tiedotteessa, jossa johtajasopimuksen erokorvauksen ottanut kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja kiittelevät toisiaan vuosien yhteistyöstä. Eron syyksi mainitaan viiden sanan virkkeessä epäluottamus, eikä asiaa sen enempää kuntalaisille avata.
-Eihän mikään kiellä osapuolia laatimasta tiedotetta asiasta, mutta tietenkin jos osapuolet ovat sopineet, ettei asiaa kommentoida, niin silloin ei kommentoida, Ikola-Norrbacka huomauttaa.
Kun eron todellisia syitä ei avata, niin tämä voi näkyä, kun lähtenyt kuntajohtaja seuraavia virkoja tavoittelee. Ja silloin, kun kunta seuraajaa etsii.
-Kun tietoa eron syistä ei ole, niin se voi olla hämmentävää. Se saattaa syödä myös kunnan poliittisen päätöksenteon uskottavuutta.
-Lähteneen kunnanjohtajan osalta sopimuksen käyttäminen ei saisi sulkea ovia ja leimata häntä seuraavaa virkaa hakiessa epäkelvoksi. Johtajasopimuksen käyttöönoton taustalla voi olla moniakin syitä vuosien varrelta, mutta sitten se viimeinen katkaisee kamelinselän, pohtii Rinna Ikola-Norrbacka.
Ammattijohtajille kysyntää
Kokeneet kuntajohtajat ovat johtamisen ammattilaisia, joille löytyy kysyntää niin yksityisellä sektorilla, kuin uusilla hyvinvointialueilla. Alkuvuoden aikana ainakin Sodankylän Petri Härkönen ja Pyhtään Jouni Eho ovat siirtyneet yksityisen yrityksen palveluksen palvelukseen. Yrittäjänä ja toimitusjohtajana on aloittanut myös Hailuodosta viime syksynä lähtenyt Aki Heiskanen.
Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho siirtyy Pyhtään lentokenttää kehittävän yksityisen yrityksen toimitusjohtajaksi. Petri Härkönen puolestaan lähtee luotsaamaan Sodankylän Saariselällä sijaitsevaa Kakslauttanen Arctic Resort matkailuyritystä, joka on tunnettu lasi-igluistaan.
-Jussi Eiramo (Kakslauttanen Arctic Resortin yrittäjä) tarjosi minulle tilaisuuden, jollaista ei tule vastaan kuin kerran elämässä ja johon en voinut olla tarttumatta. Edessäni on mielenkiintoinen tehtävä matkailupalveluiden operatiivisessa johtamisessa ja kehittämisessä, Sodankylän suurimman veronmaksajan leivissä, Härkönen on kommentoinut ratkaisuaan aiemmin Kuntalehdelle.
Nuoria tarvitaan tärkeään työhön
Hirvittävää tunkua ei tänä päivänä avoinna oleviin kunnan- ja kaupunginjohtajan virkoihin ole. Eläkepäiville pian siirtyvän Jyrki Peltomaan mielestä hakuprosessin julkisuus saattaa pelottaa osan potentiaalisista hakijoista pois.
-Hakuprosessiin liittyy leimallisesti julkisuus. Jos virkaa hakee, niin silloin täytyy lähteä mukaan julkisuuspeliin. Se voi sitten karsia osan hakijoista pois. Onhan sen vähän kiusallista selittää nykyisellä työpaikalla, että miksi hakee muualle töihin, Peltomaa arvelee.
Joka tapauksessa Suomessa kuntia riittää ja jokaisessa kunnassa tarvitaan tulevaisuudessakin kunnanjohtaja. Kunta-alalla töitä riittää, mutta julkisuudessa esiin nousevat ristiriidat voivat karkottaa potentiaalisia hakijoita.
-Meidän pitää saada uusia ihmisiä töihin kuntasektorille. Ne lehdissä näkyvät uutiset luottamushenkilöiden ja kunnanjohtajien välisistä ristiriidoista syövät nuorten halua lähteä tekemään työuraa kuntahallinnossa. Valitettavasti kuntajohtamisen osalta työn arvostus on heikentynyt, myöntää Ikola-Norrbacka.
-Kaikki lähtee siitä, että me itse arvostamme omaa työtämme. Jos me emme arvosta omaa työtämme, niin ei sitä arvosta kukaan muukaan. Tämä työ on monipuolista ja haastavaa, mutta siksi myös äärettömän mielenkiintoista ja tärkeää, Rinna Ikola-Norrbacka vakuuttaa.
En tiedä, kuinka yleistä tämä on, mutta minusta monien kuntajohtajien tulisi katsoa peiliin. Autoritäärinen johtamistapa on kuntalaisille ja kunnan työntekijöille raskas vaihtoehto. Näissä tapauksissa tyytymättömyyttä ei usein edes uskalleta ilmaista. Kaikki kuntajohtajat eivät hyväksy rakentavaa kritiikkiä ja demokraattista keskustelua