Salla herättelee henkiin lopetettua raideliikennettä – VR olisi valmis neuvotteluihin: Rahoituksen pitäisi tulla valtiolta tai kunnalta

Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen vauhdittaisi Itä-Lapin matkailua junan avulla.

Henkilöliikenne loppui Sallan radalla 1990-luvulla ja puutavarajunat poistuivat vuonna 2012. Rataa ei ole sen jälkeen käytetty.

– Nyt olisi oikea hetki käynnistää uudelleen Kemijärven ja Sallan välinen henkilöjunaliikenne, sillä yhä useampi matkailija suosii ilmastosyistä raideliikennettä, Parkkinen sanoo.

VR ei tyrmää Parkkisen ehdotusta.

– Tällä hetkellä matkustajaliikenne kulkee Rovaniemeltä Kemijärvelle ostoliikennöintinä. Myös Kemijärvi-Salla välin tulisi olla ostoliikennettä. Rahoitus pitäisi tulla valtiolta tai kunnalta, sanoo VR:n uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen.

– Kannatamme ostoliikenteen lisäämistä eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Ruotsissa julkinen rahoitus raideliikenteeseen on moninkertaista Suomeen nähden, myös asukasmäärään suhteutettuna.

VR keskustelisi Hannukaisen mukaan mielellään Sallan liikenteen mahdollisuudesta.

– Voimme tarkentaa kustannustasoa neuvotteluiden edetessä, hän lisää.

– Liki 70 kilometrin pituinen rata Kemijärveltä Sallaan olisi matkaelämys etenkin ulkomaalaisille, sillä matkan puolivälissä on Suomen rataverkon korkein kohta, kertoo Sallan kunnan ex-matkailupäällikkö Paula Aspholm.

Hän on nykyisin yrittäjänä Salla Wilderness Parkissa, joka tunnetaan myös Sallan Poropuistona.

Säännöllinen henkilöliikenne Sallaan lopetettiin toukokuussa 1967, mutta Sallaan ajettiin kokeiluluontoisia hiihtojunia vielä 1990-luvulla. Aseman miehitys loppui vuonna 1994.

Sallan asema suljettiin ja liikennepaikka lakkautettiin joulukuussa 2012, jolloin päättyivät myös puutavaran rautatiekuljetukset.

Rata on Parkkisen mukaan olemassa ja kunnostettavissa kohtuukustannuksilla liikennöitävään kuntoon.

– Muutamilta tasoylikäytäviltä on tien huollon vuoksi poistettu kiskoja, mutta ne ovat helposti palautettavissa, hän sanoo.

– Kemijärven Patokankaan ja Sallan välinen rataosuus tulisi myös kunnostaa, jotta radalla voisi liikennöidä turvallisesti, VR:n Hannukainen lisää.

– Rataosuus on myös sähköistämätön, joten esimerkiksi yöjunan jatkaminen Sallaan asti vaatisi dieselveturin ja aggregaattivaunun, kuten liikenteessä sähköistämättömällä Kolarin radalla, Hannukainen kertoo.

Länsirajalla Kemistä Kolariin liikkuvat nykyisin säännöllisesti makuuvaunujunat, jotka lähtevät Helsingistä.

Dieselvetoinen liikenne ylimääräisine veturinvaihtoineen on Hannukaisen mukaan kilometrikustannuksiltaan kalliimpi kuin Kemijärvelle ulottuva sähkövetoinen liikenne.

– Mikäli ostoliikenteestä päästäisiin sopimukseen ja Väyläviraston rata olisi liikennöitävässä kunnossa, matkustajaliikenne olisi puolestamme mahdollista, Hannukainen sanoo.

Suomen rataverkkoa hallinnoin Väylävirasto ja verkon kunnostaminen on sen vastuulla.

– Sallassa on nyt etsikkoaika runsas vuosi sitten perustetun kansallispuiston vuoksi, joka on jo lisännyt selvästi matkailijamääriä, kertoo kunnanjohtaja Parkkinen.

Sallan kansallispuisto perustettiin marraskuussa 2021.

– Yksi kansallispuiston perustamisen kriteereistä oli ympäristöministeriön mukaan se, että puisto on saavutettavasti rautateitse, Parkkinen lisää.

Matkailua ovat lisänneet myös Poropuistoon viime talvena valistuneet 11 maisemamökkiä, joista kolme on suurta perhemökkiä. Poropuisto sijaitsee lähellä uutta kansallispuistoa.

Näyttävä mökkikylä maksoi 1,5 miljoonaa euroa. Sen omistaa kiinteistöyhtiö Salla on Salla Oy. Sen takana on Poropuistoa pyörittävä Sallan Osuuskunta Jotos sekä hollantilaiset kiinteistösijoittajat Cornelis Hendrik van den Bosch ja Jeroen Sebastian van Beek.

Bosch on yksi hollantilaisen matkajärjestäjän Voigt Travelin omistajista. Voigt Travel aloitti tänä talvena suorat reittilennot Amsterdamista Rovaniemelle. Sieltä osa hollantilaisista turisteista matkaa bussilla edelleen Sallaan.

– Salla on poikkeuksellisen suosittu kohde hollantilaisten keskuudessa. Se johtuu yhteistyöstä ja pitkästä perinteestä. Osa matkailijoista on tänä talvena Sallassa jo 15. kertaa. Osalla heistä on jo kolmas sukupolvi mukana, Aspholm kertoo.

Poropuiston pinta-ala on 200 hehtaaria. Siellä matkailijat käyvät talvella muun muassa ohjatuilla retkillä, kuten ruokkimassa poroja moottorikelkan avulla.

VR:llä on luja luotto raideliikenteen kasvuun. Siitä antavat viitteitä uusimmat matkustusluvut:

Helsingin Pohjanmaan radalla on tänä vuonna ylletty koviin kasvulukuihin: Rovaniemen aseman matkustajamäärä (saapuneet ja lähteneet) kasvoi tammi-marraskuussa 20 prosenttia verrattuna edellisvuoteen ja 17 prosenttia verrattuna vuoteen 2019, jolloin asemalla kirjattiin 532000 matkustajaa.

Oulun asemalla kirjattiin tammi-marraskuussa 1371500 matkustajaa, mikä oli kaikkien aikojen ennätys, vaikka vuosi ei ole vielä päättynyt. Kasvua oli viime vuodesta 22 prosenttia ja vuodesta 2019 peräti 23 prosenttia.

Sallan rata tuli rauhan ehdoista

Neuvostoliiton vaatimuksesta Suomen piti talvisodan jälkeisen rauhan ehtojen mukaisesti rakentaa 86,8 kilometrin pituinen rautatie, niin kutsuttu Sallan rata Kemijärveltä Sallaan ja edelleen valtakunnanrajalle Kelloselkään.

Samaan aikaan Neuvostoliitto rakensi radan Muurmannin radalta Alakurtin kautta Suomen rajalle. Neuvostoliitto aloitti oman osuutensa rakentamisen tammikuussa 1940 ja se valmistui seuraavana vuonna. Samana vuonna Suomen rakentama rataosuus yhdistettiin Alakurtin rataan.

Alakurtin ja Kuolajärven välinen junaliikenne loppui vuonna 1954 ja venäläiset purkivat myöhemmin radan pois. Myöskään Kelloselkään ei ole pitkään aikaan ollut junaliikennettä.

Teksti: Tapio Mainio