Kirsikka- ja omenapuiden lisäksi hyönteispölytteinen puu on esimerkiksi lehmus. (Kuva: Miia Mänttäri)

KUNTAKIERROS Turun kaupungin alueelle tuodaan tällä viikolla mehiläispesiä osana Luonnonvarakeskuksen pölyttäjätutkimusta. Pesistä kerättävistä siitepölynäytteistä tutkitaan, millä kasvilajeilla mehiläiset ovat vierailleet ravinnonhaussa. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti kaupunkipuiden merkitys pölyttäjien ravinnonlähteenä.

Tutkimuksessa pyritään selvittämään, mitä puulajeja pölyttäjät suosivat ravinnonlähteenä. Tavoitteena on pohtia, voidaanko kaupunkipuuston suunnittelulla ja pihapuilla tietoisesti tarjota ravintoa pölyttäjille.

Tutkimus on osa Luonnonvarakeskuksen PölyMix-hanketta, jossa tutkitaan pölyttäjien esiintymistä ja ravinnonhankintaa pelloilla, metsässä ja rakennetussa ympäristössä. Myös pölyttäjien altistumista torjunta-aineille tutkitaan hunajanäytteistä.

Kaupunkipuiden merkitystä pölyttäjien ravinnonlähteenä ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Puilla on suuri mahdollisuus tarjota ravintoa pölyttäjähyönteisille, sillä kukkia syntyy valtava määrä pinta-alaa kohti. Kirsikka- ja omenapuiden lisäksi hyönteispölytteisiä ovat muiden muassa pajut, vaahterat, pihlajat ja lehmukset.

Pölyttäjähyönteiset ovat vähentyneet maailmanlaajuisesti. Tärkeimmät syyt pölyttäjien ahdinkoon ovat ravinnon väheneminen ja torjunta-aineiden käyttö. Pölyttäjien väheneminen on huolestuttavaa, sillä 88 prosenttia tunnetuista kasveista on eläinpölytteisiä. Myös ihmisen käyttämistä viljelykasveista 70 prosenttia tarvitsee eläinvälitteistä pölytystä tuottaakseen satoa.

Tutkimuksen yhteydessä kerätään kansalaishavainnointina tietoa siitä, mihin aikaan puut kukkivat Turussa ja muualla maassa. Havaintoja voi ilmoittaa Luken Luonnonvaratieto-sivuilla Kaupunkipuiden fenologia -lomakkeella.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*