Taitettu sanomalehti
Kuntalaisista 84 prosenttia seuraa kunnan asioita paikallislehdistä ja ilmaisjakelulehdistä. Kuva: Pixabay

Sosiaalinen media on kasvattanut merkittävästi suosiotaan kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraamisessa vuodesta 2008 lähtien. Kävijämäärät nousevat myös kuntien verkkosivuilla.

Kuntavaalien alla perinteisiä medioita ei kuitenkaan pidä aliarvioida. Selvästi yleisimmin kuntalaiset seuraavat kotikuntansa asioita yhä paikallislehdistä ja ilmaisjakelulehdistä. Jopa 84 prosenttia saa tietoa kunnista tätä kautta.

Myös television, radion ja maakunnallisten sanomalehtien tavoittavuus on kunta-asioissa sosiaalista mediaa suurempi. Vähintään kaksi kolmasosaa seuraa niiden kuntauutisointia. Selvästi yli puolet ilmoittaa lisäksi lukevansa kunnan kotiin jakamia tiedotuslehtiä tai muita tiedotteita.

Sosiaalisessa medioissa kunta-asiat tavoittavat reilun kolmanneksen ihmisistä. 

– Vaikka kuntien viestintä yleistyy erilaisissa digitaalisissa kanavissa, perinteisimpiä kanavia ei kuitenkaan kannata unohtaa. Samalla myös tulevissa kuntavaaleissa valittavat valtuutetut ovat keskeisessä roolissa kehittämässä kuntalaisten osallisuutta, vuorovaikutteisuutta ja päätöksenteon avoimuutta, muistuttaa Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntalaistutkimus 2020 -kyselystä, johon vastasi viime keväänä yli 10 000 suomalaista. Kyselytutkimus on toteutettu osana Kuntaliiton Erilaistuva KuntaSuomi 2025 -tutkimusohjelmaa, jossa on mukana 43 kuntaa eri puolilta Suomea.

Yli 50-vuotiaat aktiivisimpia

Kyselyn mukaan eniten erilaisia viestintäkanavia seuraavat 50–59-vuotiaat ja 60–69-vuotiaat kuntalaiset. Vähiten kanavia seuraavat alle 30-vuotiaat.

Kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraaminen paikallisesta ja maakunnallisesta sanomalehdestä, radiosta ja televisiosta sekä erilaisista tiedotuslehdistä on yleisintä vanhimmassa, vähintään 70-vuotiaiden ikäryhmässä.

Kunnan verkkosivuja seuraavat ahkerimmin 40–49-vuotiaat ja sosiaalisen median kanavia 30–39-vuotiaat. Nuorimmat vastaajat, eli 18–29-vuotiaat, seuraavat sosiaalista mediaa lukuun ottamatta vähiten erilaisia kanavia.

Nuorimmassa ikäluokassa eri viestintäkanavien seuraaminen on entisestään vähentynyt vuodesta 2017. Myös sosiaalisen median kanavien seuraaminen on vähentynyt siitä huolimatta, että valtaosassa kunnista on otettu käyttöön Facebookin lisäksi myös muita kanavia.

Toisen Kuntaliiton kyselyn mukaan kunnista 99 prosenttia viestii Facebookissa ja 90 prosenttia Instagramissa. Seuraavaksi suosituimpia sosiaalisen median kanavia ovat YouTube, Twitter ja LinkedIn.

Pienissä kunnissa viestintää seurataan eniten

Mitä pienempi kunta, sitä tiiviimmin kuntalaiset seuraavat kunnan asioita. Alle 5 000 asukkaan kunnissa erilaisia viestintäkanavia kunnan asioiden seuraamiseen käytetään eniten, yli 100 000 asukkaan kunnissa puolestaan vähiten.

Yksittäisten tutkimuskuntien välillä on jonkin verran vaihtelua kunnan asioiden seuraamiseen käytettävien viestintäkanavien määrissä. Kuntalaiset seuraavat oman kunnan sosiaalisen median kanavia erityisesti pienemmissä kunnissa.

– Suurissa kaupungeissa etäisyys kunnan, kuntapäättäjien ja yksittäisten kuntalaisten välillä on suurempi, mikä voi heijastua vähäisempänä kiinnostuksena kunnan asioiden ja päätöksenteon seuraamiseen, Pekola-Sjöblomtoteaa.

Lue lisää:

Joka kolmas kuntajohtaja ei someen tuppaudu

Ilmajoki-lehden päätoimittaja irtisanoutui painostusyritysten vuoksi – kunnanjohtaja: “lehden painotukset vääriä”

 

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*