Oikeustieteen lisensiaatti, selvityshenkilö Kari Prättälän selvitykseen perustuva Lex Kittilä eli hallituksen esitys kuntalain muuttamisesta on lähtenyt tänään lausuntokierrokselle. Lakiluonnoksessa esitetään muutoksia kuntalakiin, jotta poikkeuksellisiin hallinnollisiin vaikeuksiin ajautuneessa kunnassa asiat voitaisiin hoitaa ongelmista huolimatta.

Lakiesitysluonnoksessa säädetään nykyistä tarkemmin kunnan velvollisuudesta pidättää luottamushenkilö luottamustoimestaan ja hallinnon järjestämisestä poikkeustilanteissa. Lakiesityksen mukaan valtiovarainministeriöllä olisi jatkossa oikeus asettaa henkilö tai ryhmä selvittämään, mihin toimenpiteisiin kunnan tulisi ryhtyä hallinnon poikkeuksellisten vaikeuksien selvittämiseksi.

Valtiovarainministeriöllä olisi viime kädessä oikeus määrätä kunnan muuttamaan ilmeisen lainvastaisia päätöksiään tai toimintatapojaan lain vaatimukset täyttäviksi. Lakimuutoksen myötä kunnalle tulee tietyin edellytyksin velvollisuus pidättää luottamushenkilö luottamustoimesta. Jos kunta ei sitä tee selvityksen jälkeen, niin valtiovarainministeriöllä on oikeus pidättää kunnan luottamushenkilö luottamustehtävistään.

 

Hallituksen esitysluonnos on lausunnolla 6. syyskuuta asti. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2017 alusta lukien.

Lex Kittilästä aiemmin Kuntalehden nettisivuilla

Lakiesityksestä tarkemmin ministeriön sivuilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Hieman palautetta Valtiovarainministeriön tekemä HE:n esitysluonnoksesta kuntalain muuttamisesta (410/2015:

    1. Hallituksen esityksen yleisperusteluissa todetaan, ettei kuntalaissa ole ollut säännöksiä, jotka mahdollistaisivat valtiolle puuttumisen tilanteisiin, joissa kunnan päätöksentekokyky ja sen myötä päätöksenteon uskottavuus ovat vaarantuneet. Esitys sisältää säännökset varavaltuutetuista, tilapäisestä valiokunnasta ja poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa olevan kunnan selvitysmenettelystä.

    Näen tarpeelliseksi esitetyt muutokset ja lisäykset kuntalakiin. Kuitenkin kunnallisen itsehallinnon tärkeys tulee nostaa paremmin framille. Sen vuoksi on hyvä, että lakiehdotus saatetaan myös eduskunnan perustus-lakivaliokunnan käsittelyyn, jonka kanta erityisesti itsehallintonäkökulmaan on tärkeää kuulla. Ettei käy niinkuin SoTe uudistuksessa: valinnanvapaus ja
    rahoitusta koskevat pykälät tehdään jälkijunassa.

    Esitysluonnoksessa todetaan, että selvitysmenettely laajentaa valtionva-rainministeriön toimivaltaa puuttua kunnan toimintaan, mutta pitää sen edelleen varsin vähäisenä.

    Kuntien on pidettävänä tärkeänä, että ensisijainen velvollisuus asioiden lainmukaisen hoidon jäjestämiseen ja sitä koskevaan päätöksentekoon on esitysluonnoksen mukaisesti edelleen kunnan viranomaisilla itsellään. Lisäksi kunta korostaa, että selvitysmenettelyä tulee käyttää vain hyvin perustellusta syystä.

    Selvitysmenettelyn mahdollisuuden näen kuitenkin hyvänä keinona keinona ennaltaehkäistä poikkeuksellisten hallinnollisten vaikeuksien syntymistä.

    2. Ehdotettuun 132 c §:ään tulee lisätäi esitutkintalain 3 luvun 6 §:n mukainen tutkinnanjohtajan ilmoitus esitutkinnan aloittamisesta. Ilmoitettava valtio- varainministeriön lisäksi myös sille kunnalle, johon selvityshenkilöä tai selvitysryhmää ollaan asettamassa. Tällöin kunta voi esitetyn 85 §:n mukaisesti arvioida siltä edellytettyjen toimien tarpeellisuutta.

    3. Lakiesityksessä ehdotetaan vuoden 2015 kuntalain perussopimusta koskevan säännöksen soveltamista lykättäväksi vuoden 2020 alkuun saakka. Esityksessä ehdotetaan, että yhteiseen toimielimeen ei tarvitsisi valinta jäsentä jokaisesta yhteistyökunnasta vaikka yhteistoiminta koskisi lakisääteistä toimintaa. Molempia muutoksia perustellaan sillä, että hallituksen 5.4.2016 tekemien linjauksien mukaan uusille maakunnille siirretään pitkälti nykyiseen kuntien lakisääteiseen yhteistoimintaan kuuluvat tehtävät ja suuri osa kuntayhtymistä puretaan. Kuntayhtymiä on 170 (vuosi 2015)

    Kaikkea kuntien lakisääteistä yhteistoimintaa ei ole tarkoitus siirtää maakunnille. Tästä syystä mahdollisuutta rajoittaa yhteisten toimielinten jäsenten määrää tulee koskemaan pysyvästi niitä yhteistoimintaelimiä, joiden tehtävät eivät siirry maakunnille.

    Koska kyse on kunnan lakisääteisestä toiminnasta, tulee kaikkien kuntien vaikuttamismahdollisuus turvata päätöksenteossa lainsäädännöllisesti.

    Muutoin pidän kuntalain muuttamista koskevaa hallituksen esitysluonnosta tarkoituksenmukaisena näinä aikoina.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*