Kuntaliiton asiantuntija: Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole panostus koulutukseen
Oppivelvollisuusiän jatkaminen ei ole Kuntaliiton asiantuntijan mielestä panostus koulutukseen. (Kuva: Seppo Haavisto)
Kuntaliiton asiantuntijan mielestä hallitusneuvotteluissa sovittu oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle ei vielä ole panostus koulutukseen. Tarkkaa tietoa suunnitelman sisällöstä ei ole vielä julkistettu, mutta joka tapauksessa päätöksen käytäntöön laittaminen vaatii laajan ja perusteellisen valmistelun.
-Oleellista on, että jos tällainen päätös tehdään, niin ratkaisun pohjaksi käynnistetään laaja valmistelu. Tähän saakka oppivelvollisuuden pidentämisen takana ovat olleet lähinnä vain osa puolueista ja taloustieteilijät. Koulutustutkijat ja -asiantuntijat eivät ole nähneet oppivelvollisuuden pidentämistä kustannustehokkaimpana ratkaisuna, Kuntaliiton lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kyösti Värri painottaa.
Värri nostaa myös vahvasti esiin sen, ettei oppivelvollisuuden pidentäminen ole panostus koulutukseen, vaikka sitä on sellaisena eräillä tahoilla haluttu pitää.
-Toivottavasti ei mennä siihen halpaan, että tämä olisi panostus koulutukseen, sillä siitähän ei ole kyse. Jos palautetaan lukio-opetuksen valtionosuuksista leikattu 120 miljoonaa euroa, niin se olisi panostus koulutukseen. Tai jos lähdetään vahvistamaan perusopetuksen tai ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta, niin ne ovat panostuksia koulutukseen, Värri toteaa.
Avoimia kysymyksiä riittää
Tässä vaiheessa epätietoisuus hallituksen kaavailluista on herättänyt runsaasti kysymyksiä. Yksi niistä pyörii uudistuksen hintalapun ympärillä. Hallitusneuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan uudistus maksaisi ”vain” 107 miljoonaa euroa. Kuntaliitto arvioi oppivelvollisuuden pidentämisen hinnaksi toiselle asteelle viime vuonna 183 miljoonaa euroa, joten ero on melkoinen. Etenkin kun kaikki kustannukset vain nousevat jatkuvasti.
-Valmistelun yhteydessä on erittäin tärkeää selvittää todelliset kustannukset. Oleellista on, ettei uudistusta lähdetä viemään eteenpäin taloudellisesti alimitoitettuna, Kyösti Värri toteaa.
Ja niitä uudistukseen liittyviä avoimia kysymyksiä on todella paljon.
-Kenelle kuuluu valvontavastuu oppivelvollisuuden noudattamisesta? Pitää muistaa, että valtaosa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia 18 vuotta täyttäneitä ihmisiä. Koskeeko tämä uudistus myös heitä, Värri pohtii.
Suomi tarvitsee osaavia nuoria ammattilaisia, mutta Kuntaliiton asiantuntijaa epäilyttää, ollaanko nyt turvautumassa oikeaan keinoon. Ongelmia riittää ratkottavaksi ihan riittämiin.
-Totta kai on hyvä asia, että mahdollisimman moni nuori suorittaa 2. asteen koulutuksen, mutta onko tämä oikea keino päästä siihen? 10 prosenttia meidän perusopetuksen läpäisseistä nuorista omaa riittämättömät tiedot ja taidot jatko-opiskelua ajatellen. Ei sitä eroa enää toisella asteella saada kiinni. Eikä tämä auta myöskään tapauksissa, joissa nuori on tehnyt väärän alan valinnan, erityisasiantuntija Kyösti Värri muistuttaa.
Eipä ole ennen tämän nimisestä ”asiantuntijasta” kuullutkaan.
Olen samaa mieltä kuntaliiton asiantuntijan kanssa.Rahat takaisin toisen asteen koulutukseen.Sen lisäksi lisää perhepoliittisia tukia syrjäytymisvaaran ehkäisemiseksi.