Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Pekola-Sjöblom: "Alhainen äänestysprosentti vaikutti erityisesti perussuomalaisten vaalimenestykseen"
Vain noin 22 prosenttia äänioikeutetuista äänesti vaalipäivänä. Kuva vaalipäivän äänestyspaikalta Keravan kirjastolta. Kuva: Jouni Lampinen
Sunnuntai-iltaan huipentuneiden kuntavaalien historiallisen alhainen äänestysprosentti vaikutti puolueisiin eri tavoin, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.
Vain 55,1 prosenttia äänioikeutetuista kävi antamassa äänensä.
– Kun äänestysprosentti jäi näin alhaiseksi, uskon sen vaikuttaneen erityisesti perussuomalaisten vaalimenestykseen.
– Viimeisimmät Ylen ja Helsingin Sanomien vaaligallupithan enteilivät perussuomalaisille jopa kakkossijaa. Jos äänestysprosentti olisi ollut esimerkiksi 60, perussuomalaiset olisi menestynyt paremmin.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Samalla alhainen äänestysaktiivisuus vaaleissa hyödyttää esimerkiksi kokoomusta, Pekola-Sjöblom sanoo.
Kokoomus oli kuntavaalien ykkönen ja sai 21,4 prosentin osuuden koko maan äänistä. Tuo osuus on noin 0,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin kokoomuksella oli kuntavaaleissa vuonna 2017.
Näissä kuntavaaleissa neljänneksi suosituin puolue, perussuomalaiset, sai 14,5 prosenttia äänistä ja paransi näin tulostaan 5,6 prosenttiyksiköllä vuoteen 2017 verrattuna.
Mitkä asiat vaikuttivat äänestysaktiivisuuteen?
Edellisten kuntavaalien alla, vuonna 2017, oli myös sote-uudistuksen valmistelu menossa. Silloin äänestysaktiivisuus oli 58,9 prosenttia.
– Silloin ei vielä tiedetty, että sote-uudistus ei mene maaliin, Pekola-Sjöblom muistelee.
– Silloinen maakunta-sote-uudistus kaatui vasta eduskuntavaalien edellä keväällä 2019.
Juuri päättyneiden vaalien osalta sote-uudistuksesta ei ole puhuttu yhtä paljon. Kuntaliiton tutkimuspäällikkö ei usko, että sote-uudistukseen liittyvillä tekijöillä olisi ollut erityisen merkittävää vaikutusta äänestysaktivisuuteen nyt.
– Mutta koronatilanne ja vaalien ajankohta vaikuttivat sitäkin enemmän.
Jotain positiivistakin oli äänestysaktiivisuuden tasossa
Äänestysaktiivisuuden taso on harmillisen heikko, Pekola-Sjöblom myöntää.
– Esimerkiksi vain noin 22 prosenttia äänioikeutetuista äänesti vaalipäivänä. Tämä on iso pettymys.
Yhtä heikkoa äänestysprosenttia ei ole ollut kuntavaaleissa vuoden 1950 jälkeen, Pekola-Sjöblom muistuttaa.
– Jos jotain positiivista etsii tämän vuoden kuntavaalien äänestysaktiivisuudesta, niin onhan tämä lukema selkeästi yli 50 prosenttia.
Juttua muokattu 14.6., klo 7: Tarkennettu kuntavaalien tämän vuoden tulosta.
