Liisa Hyssälä ehdotti, että Kela ottaisi kokonaisvastuun sote-ICT:stä. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntaliiton erityisasiantuntija Karri Vainio ei pidä järkevänä eikä realistisena, että Kelalle annettaisiin kokonaisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-palveluista.

– En usko että Kela itsekään on täysin hahmottanut kuinka mittavasta ja haastavasta kokonaisuudesta on kyse, Vainio sanoo.

Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä ehdotti keskiviikkona, että Kelan ottaisi kokonaisvastuun soten ICT:stä.

– Pystymme tuottamaan ict-palvelut maakunnille selkeästi kustannustehokkaammin kuin kukin maakunta erikseen omilla ratkaisuillaan, Hyssälä sanoi.

Vainion mukaan Kela on organisaationa melko kaukana sote-ammattilaisten ja asiakkaiden arjesta. Tietojärjestelmien kehittämistyön vastuiden erottaminen palveluiden järjestämisen ja tuottamisen vastuista johtaisi hänen mielestään teknologialähtöiseen ja hallinnollisesti kankeaan ja hankalasti ohjattavaan kokonaisrakenteeseen.

– Toimintaa ja tietohallintoa pitäisi pystyä uudistuvassa sote-kentässä ohjaamaan kokonaisuutena eivätkä viimeaikaiset kokemukset keskushallintovetoisesta sähköisten palveluiden kehittämistyöstä, esimerkiksi päättyneessä SADe-ohjelmassa, ole olleet hyviä, Vainio toteaa.

Yhteentoimivuus ja ICT-markkinoiden toimivuus keskeisessä roolissa

Erityisasiantuntija Karri Vainio sanoo, että esimerkiksi asiakas- ja potilastietojärjestelmissä ICT-markkinoiden toimivuuden ja kilpailun lisäämiseksi on parempi, että kansallisesti keskitytään tiedonkulun ja yhteentoimivuuden varmistamiseen.

– Kehittämistyön vastuu ja hankinnat pitää tehdä hajautetusti. Esimerkiksi ajoittain ehdotettu yhden kansallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän malli olisi käytännössä kuolinisku alan kotimaiselle ICT-teollisuudelle.

Hajautettu kehittämismalli ei Vainion mukaan kuitenkaan poissulje kansallista yhteistyötä ja yhteisiä tietojärjestelmäratkaisuja.

– Monia kansalaisen sähköisiä sote-palveluita kehitetään jo kansallisessa yhteistyössä ja esimerkiksi osa asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisessa edellytettävistä toiminnallisuuksista ja alustaratkaisuista olisi järkevää toteuttaa maakuntarajat ylittävässä yhteistyössä, Vainio kertoo.

Kansallisen tason maakuntien yhteistyölle ja yhteisten tietojärjestelmäpalveluiden kehittämistyön organisoinnille tarvitaan Vainion mukaan selkeä rakenne.

– Sitä parhaillaan suunnitellaan osana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua toteutettavassa ICT-palvelukeskusselvityksessä.

Kelan rooli ICT-tuottajana huomioitava

Vainion mukaan olisi järkevää, että Kela voisi jatkaa ainakin muutoksen ensimmäisessä vaiheessa niin Kanta-palveluiden kuin yksityisten palvelutuottajien korvaus- ja maksatustietojärjestelmien hallinnoijana.

– Kun muutoksen läpivieminen edellyttää joka tapauksessa mittavia pakollisia tietojärjestelmämuutoksia, ei kannata näiden lisäksi lähteä siirtelemään jo nykyisiä toimivia ratkaisuja.

– Kansallisten jo toimivien ratkaisuiden, kuten Kanta-palveluiden hajauttamista maakuntiin ei kukaan ole tietääkseni edes ehdottanut, ja uudet laajentuvaa valinnanvapautta ja sen pilotointia tukevat ratkaisut olisi järkevää rakentaa sote-kentän ja Kelan yhteistyönä, Vainio sanoo.

Vainio huomauttaa myös, että kunnat ovat kehittäneet muun muassa kansalliseen käyttöön soveltuvan palveluseteli- ja ostopalveluiden hallinnan tietojärjestelmän, jota Kela voisi hyödyntää myös omiin tarpeisiinsa esimerkiksi kuntoutuksen järjestämisessä.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Mielenkiintoinen näkökulma. Eikös tämän maan suurimpia ongelmia ole juuri potilastietojärjestelmien kirjava ja hajanainen kenttä, joka on peruja paikallisesti päätetyistä ratkaisuista.

    Ei SADe-ohjelma huono ollut. Juurihan palveluseteli- ja ostopalvelut nousivat siinä ohjelmassa. Toki joillakin palveluilla oli huonot ja sitoutumattomat vetäjät. Tulokset sen mukaisia.

    Kyllä tuota KELA-korttia kannattaa miettiä. Vainio on siinä kyllä oikeassa, että kenttä on laaja, mutta siitä tulisi tunnistaa esim. potilashallinnon ratkaisut keskitettäväksi. Tai geneeriset palvelut. Operatiivinen puoli on vaikeampi nähdä keskitettynä.

  2. Ihme juttu; mikä Suomen SoTe-ict:ssä on niin erilaista verrattuna muihin pohjoismaihin? Niillä on Isompi väkimäärä mutta järjestelmät toimivat eivätkä ole ydintoiminnoiltaan niin kirjavia. SoTe -maakunnat päättäköön palveluiden järjestämisestä mutta kyllä kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat osoittaneet kykenemättömyytensä yhtenäisiin ratkaisuihin joten valtakunnallinen ohjaus ja määräys pitää tulla joko Kelalta tai perustettavalta osakeyhtilöltä

  3. Vainiolta taitaa unohtua, että Kelalla on jo yhteys tuhansiin terveydenhuollon yksityisiin toimijoihin ja lähes 250 000 terveydenhuollon ammattihenkilön tiedot lupaviranomaisilta saatuna, tehokas korvausyhteys myös apteekkeihin, väestötiedot, kansallinen ohjaus jne. jne. Palveluseteliä tehokkaampi menetelmä on suorakorvaus.

  4. ”…yhden kansallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän malli olisi käytännössä kuolinisku alan kotimaiselle ICT-teollisuudelle.” Mikä lyömätön pointti: Lukuisten erilaisten potilastietojärjestelmien säilyttämisellä on työllistävä vaikutus!!!

  5. Avatar Etelä-Karjalan kuntien kansanvalta, aito itsehallinto: verotusoikeus PL 121 § sanoo:

    Lyhyt sote-laki:

    20 ”Eksotea” Suomeen.

    Eksote on hoitanut vuosia etuajassa kestävyysvajeen kuntoon.

    Perustuslailliset esityöt tehty

    Etelä-Karjalan edistyksellisessä, perustuslaillisesti verotusoikeudellisessa sosiaali- ja terveyspiirissä Eksotessa on kustannuksia erittäin hyvin hillitsevä hoitoketjujen hallinta, veroprosentteja ei tarvitse itsehallinnossa nostaa.

    Sokerina pohjalla ICT:

    — yhtenäinen sote-tietojärjestelmä itsehallinnossa

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*