Kuntaliitos toteutuu – Valtimo yhden äänen turvin osaksi Nurmesta
Valtimo on vuoden 2020 alusta osa Nurmeksen kaupunkia, kunhan valtioneuvosto siunaa kuntajaon muutoksen. (Kuva: Ville Miettinen)
Valtimon kunnan tarulle itsenäisenä kuntana tulee mittaa tasan 110 vuotta. Tiistai-iltana Valtimon kunnanvaltuusto päätti äärimmäisen niukasti äänin 11–10, että se hyväksyy kuntaliitoksen Nurmeksen kanssa vuoden 2020 alusta lähtien. Päivää myöhemmin asia nuijittiin Nurmeksen valtuustossa läpi yksimielisesti. Lopullisesti kuntajaon muuttamisesta päättää valtioneuvosto.
Kuntaliitoksia Ylä-Karjalan suunnalla on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana puuhattu usein erilaisin kokoonpanoin, mutta aina hankkeet ovat viime metreillä kaatuneet. Tällä kertaa aloitteellinen asiassa oli Valtimo, joka esitti viime syyskuussa kuntaliitosselvityksen aloittamista Nurmeksen kanssa.
Tilanne meni ratkaisevassa äänestyksessä kuitenkin todella tiukaksi, vaikka itse kuntaliitosselvitystä olikin esittänyt valtuusto lähes kokonaisuudessaan 18 valtuutetun voimin. Kuntaliitossopimus hyväksyttiin valtuustossa lopulta äärimmäisen niukasti äänin 11–10. Kunnan valtapuolue keskustan valtuutetuista neljä oli kuntaliitosta vastaan ja seitsemän äänesti sen puolesta.
-Äänestystulos meni vielä ennakoitua tiukemmaksi, kun yksi meidän ryhmämme jäsenistä, joka oli kuntaliitoksen kannalla, oli etukäteen sovitulla lomamatkalla moottoripyörän kanssa Pariisissa. Meidän 1. varajäsen oli sitten kuntaliitosta vastaan, kunnanhallituksen keskustalainen puheenjohtaja Anna Hölttä kertoo.
Palvelujen karkaamista pelätään
Jo kunnanhallituksessa kuntaliitosta vastustanut Veijo Karppinen (vas.) sai valtuustossa hylkäysehdotukselle taakseen 9 valtuutettua eri puolueista, mutta se ei aivan riittänyt.
-Minusta olisi pitänyt jatkaa vaan itsenäisenä kuntana. Missä ne tehdyt kuntaliitokset ovat lisänneet kuntien elinvoimaa? Karkovaa vaan ne vähäsetkin palvelut alueelta pois, harmittelee Karppinen.
Joka tapauksessa kuntaliitospäätöksen kanssa pitää nyt vain elää. Ensi vuoden alusta Valtimo on jälleen 110 vuoden tauon jälkeen osa Nurmesta, josta se aikoinaan omille teilleen lähti.
-Nyt on demokratia puhunut ja tämä asia on taputeltu. Sen kanssa pitää sitten vain elää, Veijo Karppinen toteaa.
Nurmes yksimielinen
Jos Valtimolla homma meni tiukaksi, niin Nurmes käsitteli kuntaliitoksen valtuustossa kolmessa vartissa. Ja siihen pidettiin useampi puheenvuorokin. Ja kuntaliitosta vastaan ei hajaääniä tullut.
-Meillä ei ole koskaan ollut mitään valtimolaisia vastaan, eikä ollut nytkään. Me on tehty kuntina jo pitkään monella tasolla yhteistyötä ja tunnemme toisemme, Nurmeksen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anni Savolainen (sd.) kertoo.
Kuntaliitoksen käytännön valmistelusta vastuun ottaa kantaakseen kuntien yhteinen yhdistymishallitus. Kuntien yhteinen talousarvio on yksi syksyn suurista ponnistuksista. Samalla puntaroidaan myös muutostarpeita palvelurakenteeseen.
-Yhdistymishallitus aloittaa työnsä jo kesän aikana. Palveluista ei yhdistymissopimukseen voitu kirjata tarkkoja yksityiskohtia, vaikka jotkut niin varmasti olisivat halunneetkin. Palvelujen määrän ratkaisee kuitenkin aina palvelujen tarve. Nämä seikat pitää sitten talousarviossa huomioida, Savolainen toteaa.
Vuosina 2007–2017 on toteutettu yhteensä 77 kuntaliitosta. Liitosten määrä on vaihdellut vuosittain huomattavasti. Vuoden 2009 alusta tuli voimaan 32 liitosta ja vuoden 2013 alusta 11 liitosta. Liitosten määrä on kuitenkin viime vuosina vähentynyt. Vuoden 2015 alusta toteutui kolme kuntaliitosta, vuoden 2016 alusta neljä kuntaliitosta ja vuoden 2017 alusta vain kaksi kuntaliitosta. Vuoden 2018 alusta ei toteutunut yhtään kuntaliitosta.
Edit 25.4. klo 11.10. Korjattu Nurmeksen Anni Savolaisen puoluekanta.
Se oli sen kunnan tarina. Kuten niin usein, uudet luudat saivat tuhottua kaiken sen, mitä edeltäjät olivat sinnikkäästi saaneet aikaan. Huoli palvelujen karkaamisesta on osin jo toteutunut. Jäljellä yksi osuuskaupan myymälä. Ravintola ja kaksi erikoiskauppaa lopettanut ja kolmas lopettamassa. Valtimolaisten ainoa lohtu on vajaan 20 km päässä oleva Nurmeksen taajama, jossa sielläkin suuri määrä liiketiloja odottaa ottajaansa, neliöhinnat satasissa.
Tällainen kehitys ei ole yksin valtimolaisten ja nurmeslaisten häpeä, vaan tosikertomus siitä, millainen kehitys Suomessa on menossa. Syrjäseutujen tyhjennys on epäonnistuneen valtapolitiikan seurausta.
Nyt alkaa olla kaikille selvää, että pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille kunnille on uuden eduskunnan säädettävä erillisohjelma, jolla turvataan lähipalvelut. Haluan, että Suomen Kuntaliiton avulla nimetään nopeasti erityisen harvaan asuttujen alueiden selvityshenkilön. Selvityshenkilön tehtäviin kuuluisi erilaisten vaihtoehtojen selvittäminen palvelujen turvaamiseksi ja järkevästi tuottamiseksi. Selvityksen tulisi antaa työkaluja kuntien asiakaslähtöiseen palvelutuotantoon. Monessa kunnassa keskeistä on laajakaistaverkon hyödyntäminen. Minusta Kunta- ja sote-uudistuksissa läheisyysperiate näyttää unohtuneen, erityisesti harvaan asuttujen ja syrjäisten kuntien osalta. Lähidemokratian ja lähipalvelujen kehittäminen on kuntalaisille tärkeintä. Kantani on yli 43 vuoden työkokemuksella: Syrjäisten kuntien palveluiden järjestämisestä ja rahoituspohjan turvaamisesta tulee uuden eduskunnan säätää erillisellä Harva-asutuksen lainsäädännöllä “Lex-Rautavaaralla”. Herätys Suomen kuntaliitto.
Totta on, että valtiovallan kuntiin kohdistamilla toimenpiteillä on iso vaikutus kunkin kunnan edellytyksiin selviytyä tehtävistään, mutta sitäkin merkittävämpää on, kuinka asiat kunnassa hoidetaan. Jokaisen vaikeuksiin joutuneen kunnan todellinen ongelmien aiheuttaja on kunnan oma päätöksenteko/ tekemättömyys. Niin kävi Valtimollakin. Valitettavasti ei mene montakaan vuotta kun Pohjois-Karjalassakin kuullaan seuraavista kuntaliitoksista. Lähtölaskenta on menossa Rääkkylässä, Juuassa, Tohmajärvellä ja Outokummussa.
Kommenttina nimimerkille ”Omavika”
Tarkempaa analyysiä toivoen miten päätöksenteko/ tekemättömyys on Valtimolla ja nimeämissäsi Rääkkylässä, Juuassa, Tohmajärvellä sekä Outokummussa pitänyt hoitaa?
Kommenttina:
Taitaa asiantuntija olla keskuskaupungista! Valtimo ei ole tekemässä liitosta pakkona, vaan hakien valvistusta jo olevaan yhteistyöhön Ylä-Karjalan alueena. Valtimon kunta on lähes viimeinen yhdistymispäätöksensä tehneistä.
Historia ajalta 26.4.1909, josta tulee 1.1.2020- 110 vuotta, kun Valtimo on eronnut Nurmeksesta. Matkan varrella on ollut v. 1974 Nurmeksen kauppalan ja maalaiskunnan yhdistyminen Nurmeksen kaupungiksi. Mielestäni poikkeaa merkittävästi muista kuntaliitoksista. Kunnan palveluja on tuotettu yhteistyössä useampien kymmenien vuosien ajalla mm. terveyspalvelut Nurrmeksen ja Valtimon kuntayhtymänä ja edelleen kiinteistöyhtiönä ja nyt Siun sote. Muista kuntalaisten palveluja tuottavista ja yhteistoimintamuodoista mainittakoon esim. kansalaisopisto, musiikkiopisto, lomatoimi, yhteiset virat, maakunnalliset kuntayhtymät jne.
Yhdistykset poliittisista – harrastusyhdistyksiin on perustettu jo alkuaankin yhteisinä tai tehneet myöhemmin yhteen sulautumisensa.
Evl seurakuntien yhdistyminen on päätetty tässä samaa tahtia.
Hyvää jatkoa toivoen!
Nimimerkillä ” lähes 50 asioita seurannut”
Ei Valtimo tietenkään pakon edessä liitokseen hakeutunut , sillä ei vain ollut eväitä jatkaa itsenäisenä. Edellä kerrotut yhteistoimintajärjestelyt itseasiassa olivat kuntaliitoksen ensivaihe, joka vei pohjan jatkaa elinvoimaisena. Toimittaja Sampsa Oinaalan tuore artikkeli maakuntalehdessä oli havahduttava muistokirjoitus kotikunnalleen . Ykköspoliitikot hautasivat kuntansa eikä kuntalaisten sallittu sanoa mielipidettään omasta tulevaisuudestaan. Suora jatkumo siinä päätöskulttuurissa, joka johti omien eväiden loppumiseen. Yksi ääni ratkaisi ja sellainen oii muiden ohella valtuuston ja valtuutettuna toimivan kunnanhallituksen puheenjohtajalla. Oma pitkäaikainen työ sai palkintonsa.
Nyt pittäähin näen,,otettankin valtimo nurmekseen- Meellä on ensinnään hullut?Parraallaan paremmAt.Niin kyllä seittäkyllämällä sekä meijjän annaliisa
onha se annnaliisa javuapi mittee se tekköö nurmeksessa?