Kuntaliitto ei halua henkilöstömitoituksia vanhuspalvelulakiin
– Jos vanhuspalvelulaki säädetään, tulee sen kustannukset arvioida realistisesti, ja valtion pitää vastata uusista kustannuksista. Muutoin resurssit ovat pois muista kuntien lakisääteisistä tehtävistä, Mäki-Lohiluoma muistuttaa.
Kuntaliiton toimitusjohtaja huomauttaa myös, että tutkimusten mukaan vanhusten tyytyväisyys hoitoon ei ole sidoksissa henkilöstön määrään. Vanhuspalvelujen vaikuttavuus on myös korkeammalla tasolla kuin pelkkien suoritteiden perusteella usein päätellään.
– Hoitopäivien ja -käyntien ohella on arvioitava myös annettujen hoitojen vaikutuksia vanhusten toimintakykyyn. Tässä suhteessa nimenomaan kunnallisen vanhustyön tuottavuus on parantunut tutkitusti enemmän kuin yksityisen hoidon tuottavuus.
Valtio on leikkaamassa ensi vuonna 631 miljoonaa euroa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia. Samalla vanhuspalvelujen kustannukset nousevat huomattavasti vanhusten määrän kasvaessa. Lisäksi työvoiman saatavuus heikkenee eläkkeelle siirtyvän henkilöstön ja työmarkkinoille tulevien pienten ikäluokkien myötä.
– Valtion esittämä 72 miljoonan euron valtionosuus on riittämätön jo niihinkin subjektiivisiin oikeuksiin, joita vanhuspalvelulain luonnoksessa nyt esitetään. Henkilöstömitoitus lisäisi lain kustannusvaikutuksia entisestään, Mäki-Lohiluoma arvostelee.
Ikäihmisten palveluille on suositus henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa. Koko maan tasolla vähimmäismitoitukset ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä täyttyvät. Yksittäisissä yksiköissä mitoitukset eivät aina täyty esimerkiksi henkilöstön saatavuuden vuoksi.
Kuntaliiton selvityksen mukaan 75 vuotta täyttäneiden vanhuspalvelujen kustannukset ovat vuonna 2011 noin 3,2 miljardia euroa ja 80 vuotta täyttäneiden kustannukset noin 2,5 miljardia euroa. Subjektiiviset oikeudet palveluihin lisäisivät kustannuksia merkittävästi.
(KL)
