Kuntaliiton hallitus löysi useita viilattavia kohtia hallituksen sote-lakiluonnoksesta. Kun kuntia ei ole otettu mukaan sotemallin valmisteluvaiheeseen, niin lausuntokierroksella esiin nousevat ongelmat tulisi huomioida. (Kuva: Sonja Eloranta)

Kuntaliiton hallitus löysi sekä hyvää, että huonoa, sorvatessaan lausuntoa hallituksen ehdotuksesta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseksi. Uutta laajaa sote-ratkaisua tarvitaan, mutta Kuntaliiton mukaan kuntia ei ole otettu mukaan uudistuksen valmisteluun. Kuntien lausumat tulisikin ottaa tosissaan, kun lakiluonnosta sorvataan lopulliseen muotoon.

Myönteisinä seikkoina Kuntaliitto nostaa lausunnossaan esiin sen, että useita Kuntaliiton maaliskuussa 2019 esittämiä linjauksia sote-malliksi on otettu huomioon uutta mallia valmisteltaessa.

-Tällaisia ovat esimerkiksi uudistuksen sisällöllisen laajuuden selkeämpi rajaaminen sekä luopuminen laajasta sote-palveluita koskevasta valinnanvapausmallista, järjestämis- ja tuottamistehtävien lakisääteisestä erottamisesta sekä eräistä tukipalveluista ja toimitilojen hallinnoinnista vastaavista kansallisista palvelukeskuksista ja niiden käyttövelvoitteista. Myös erillisratkaisun toteuttaminen pääkaupunkiseudulle ja Uudellemaalle on perusteltua, Kuntaliitto toteaa tiedotteessaan.

Alueellisia eroja ei huomioida

Yhdeksi suurimmista ongelmista Kuntaliitto kokee sen, että nyt esillä olevissa ratkaisuissa ei ole riittävällä tavalla huomioitu erilaisia olosuhteita maan eri osissa. Myös useat kunnat ovat kiinnittäneet lausunnoissaan huomiota samaan asiaan. Jos alueelliset ratkaisut olisivat mahdollisia, niin niiden avulla voitaisiin säilyttää sote-palveluiden yhteys kuntien vastuulla oleviin peruspalveluihin.  

-Uudenmaan erillisratkaisu on askel tähän suuntaan, mutta lakiluonnosten esittämä perusratkaisu on kaavamainen, eivätkä esitetyt keinot riittävällä tavalla varmista sote-palveluiden ja kuntien vastuulla olevien peruspalveluiden välistä yhteistyötä. Tämä voi vaarantaa uudistuksen tavoitteeksi asetetun hyvinvointi ja terveyserojen kaventamista koskevan tavoitteen toteutumisen, erityisesti suurissa kaupungeissa ja kasvavilla kaupunkiseuduilla, Kuntaliitto arvioi.

Korjausliikkeitä kaivataan myös lakiluonnoksen sisältämiin rakenteellisiin ratkaisuihin sekä palveluiden ja rahoituksen ohjausjärjestelmiin.

-Kuntaliitto kiinnittää erityistä huomiota uudistuksen rahoitusratkaisun ja sen vaikutuksiin kuntien elinvoimaan, jota ei ole riittävästi arvioitu. Uudistus heikentää olennaisesti kuntien ja kaupunkien investointikykyä ja rahoitusasemaa.

Aikataulussa riskinsä

Omat riskinsä liittyvät myös hallituksen perin kunnianhimoiseen aikataulutavoitteeseen. Tilanne maakunnissa on sote-valmistelun suhteen perin erilainen, kun osa lähtee puhtaalta pöydältä ja osassa maakuntia on jo käytännössä uuden lain mukainen sote-maakunta olemassa.

-Kuntaliitto katsoo, että uudistuksen voimaanpanon kokonaisaikataulu tulisi arvioida uudelleen siten, että se uskottavasti turvaisi muutosten hallitun suunnittelun ja toteuttamisen palvelutuotannon jatkuvuutta vaarantamatta maan eri osissa, Kuntaliitosta todetaan.

Antamassaan lausunnossa Kuntaliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että joillakin alueilla olisi järkevää sopia kuntien ja maakuntien välisestä työnjaosta paikallisista lähtökohdista käsin. Nyt ehdotuksen peruslähtökohtana on maakunnan ja kunnan tehtävien täydellinen eriyttäminen.

-Kuntaliitto katsoo, että sote-maakunnalla tulisi olla mahdollisuus arvioida ja sopia omista lähtökohdistaan tehtävien hoitamisesta kuntien kanssa. Maakunnalla tulisi olla mahdollisuus siirtää järjestämisvastuuta harkitsemassaan laajuudessa kunnille, sekä ottaa kunnilta hoidettavakseen korvausta vastaan myös muita kuin kuntien vapaaehtoisia tehtäviä.

-Kuntaliiton näkemyksen mukaan myös kuntien ja sote-maakunnan välisen yhteistyön varmistamiseen tulisi lakiluonnoksissa kiinnittää voimakkaammin huomiota. Näitä ovat esimerkiksi oppilas- ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä ympäristöterveydenhuolto, lausunnossa todetaan.

Kuntatalous turvattava

Rahoituskuvioiden suhteen Kuntaliitto pitää kuntien roolia turhan suurena. Kuntatalous on uudistuksessa se palapelin osanen, joka joutuu rajuimmalla tavalla sopeutumaan uuteen. Kuntaliitto esittääkin, ettei uudistuksella saa olla vaikutusta kunnan talouden tasapainoon.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota myös siihen, koronaepidemian tekee melkoisen loven kuntien jo ennestään heikkoon taloustilanteeseen juuri niinä vuosina, jotka ovat pohjana, kun siirto- ja tasausmekanismien talousvaikutuksia lasketaan.

-Koska koronaepidemia vaikuttaa kaupunkien ja kuntien tuloihin ja menoihin vuosina 2020 – 2022, uudistuksen pysyväksi osaksi kuntien valtionosuuteen jääviä siirto- ja tasausmekanismeja ei voi perustaa näiden vuosien tietoihin. Tämän ratkaisemiseksi Kuntaliitto pitää välttämättömänä, että uudistuksen aikataulua tai lakiluonnoksessa esitettyjä laskentavuosia muutetaan. Toinen vaihtoehto on, että siirto- ja tasausmekanismien laskennassa käytettävistä tiedoista erotetaan luotettavasti koronaepidemian vaikutus sekä tuloihin että menoihin, Kuntaliiton tiedotteessa todetaan.

 

Kuntaliiton vastaukset lausuntopyyntökysymyksiin

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*