Kuntaliiton mukaan on välttämätöntä rakentaa silta Paras-hankkeessa jo toteutettujen uudistusten sekä uuden kuntaremontin välille. Työ palveluprosessien kehittämiseksi, kuten myös kunta- ja palvelurakenteiden uudistamiseksi, on jo käynnistetty onnistuneesti.

Kuntien valtiovarainministeriölle antamista
selvityksistä Paras-hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta käy ilmi, että
kaksi kolmesta kunnasta täyttää puitelain kaikki tavoitteet.


– Jos jo tehtyä työtä ei oteta huomioon ja kehittämistyö joudutaan aloittamaan ikään kuin puhtaalta pöydältä, on varmaa, että kuntapalveluiden tuottavuuskehitys heikkenee. Tähän meillä ei ole varaa. Myös muutoksen toteuttamisessa tarvittava motivaatio laskee, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma varoittaa.

Kuntaliitto korostaa, että uuden kuntaremontin onnistumisen kannalta on välttämätöntä turvata kuntien vahva rooli prosessissa. Tärkeää on yhdistää valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen näkökulma ja näiden vuorovaikutus.

Kuten kuntien vastauksista voidaan havaita, kunnat ovat toimineet Paras-hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi varsin hyvin. Yli kolme neljäsosaa kunnista täyttää toisen velvoitteista, eli tavoitteen palvelujen järjestämisestä vähintään noin 20 000 asukkaan väestöpohjalle.

– Kun lisäksi huomioidaan, että osa kunnista on saanut luvan jatkaa alle 20 000 väestöpohjalla, osalla on aiesopimus yhteistoiminta-alueesta ja osa kunnista selvittää parhaillaan, miten väestöpohjavelvoite täytetään, lähes 90 prosenttia kunnista täyttää tulevaisuudessa väestöpohjavelvoitteen, Mäki-Lohiluoma muistuttaa.

Toinen velvoitteista, eli sosiaali- ja terveystoimen eheyttä velvoittava lakimuutos tuli voimaan vasta viime keväänä.

– Siksi on luonnollista, että prosessi on tältä osin vielä keskeneräinen, Mäki-Lohiluoma lisää.

Valtiovarainministeriön kyselystä selviää, millaista kehitys on ollut hallinnollisissa rakenteissa ja erityisesti yhteistoiminta-alueiden osalta.

– On hyvä muistaa, että myös palveluiden kehittämisessä on tapahtunut huomattavaa edistystä. Samoin monella yhteistoiminta-alueella on kehitetty toimintamalleja demokratian toteutumiseen sekä asiakaslähtöisyyteen. Näistä saatuja kokemuksia pitää pystyä hyödyntämään myös tulevaisuudessa, Mäki-Lohiluoma vaatii.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta. Kunnat antoivat selvityksensä tavoitteen toteutumisesta valtiovarainministeriölle elokuun loppuun mennessä.

(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*