Kuntaliitto: Kuntatalous heikentyy merkittävästi budjettiriihen päätöksin
Budjettineuvottelut viime vuonna. Kuva: Laura Kotila / VNK
Hallituksen tuoreiden budjettiriihipäätösten seurauksena kuntatalous heikkenee selvästi ensi vuonna, arvioi Suomen Kuntaliitto. Kuntaaliton mukaan koronan aiheuttamat terveysturvallisuuden kustannukset, hoito- ja palveluvelka sekä uudet ja laajenevat tehtävät uhkaavat nyt jäädä kompensoimatta.
– Budjettiriihen päätösten perustella näyttää selvältä, että kuntien rahoitus ei seuraa tehtävien laajentumista ja kustannuskehitystä. Lisäpainetta kuntien talouteen tuovat koronatestaukset ja jäljittäminen sekä sote-uudistukseen valmistautuminen, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Vaikka valtio on puskuroinut koronasta aiheutuvia kertaluontoisia kustannuksia, eivät kuntatalouden rakenteelliset ongelmat ole korjaantuneet. Kustannustenjaon tarkistuksesta luopuminen ja työajan pidennykseen perustuneen kiky-leikkauksen palauttaminen pysyvästi kuntien valtionosuuksiin tekevät ison loven kuntien perusrahoitukseen.
Aiemmin tällä viikolla Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio muistutti blogikirjoituksessaan, että muualle annetuilta lupauksilta putoaa pohja, kun kuntien perusrahoitusta samalla leikataan toisaalla.
– Euroissa se tarkoittaa, että kunnat maksavat ensi vuonna uusien ja laajenevien tehtävien kustannukset kokonaan itse, Punakallio kirjoitti.
Kunnilla merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa
Ilmastotoimet nousivat budjettiriihessä odotetusti keskeiseksi kiistelyn aiheeksi. Kuntaliitto muistuttaa, että kunnilla on merkittävä rooli Suomen ilmasto- ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.
Kuntien onnistuessa ilmastotavoitteissaan, ratkeaa Suomen päästövähennystavoitteista yli puolet, kertoo Sitran selvitys.
– Toisin sanoen Suomi ei pääse ilmastotavoitteisiinsa elleivät kunnat onnistu tavoitteissaan. On siis ihan perusteltua tukea kuntien ilmastosuunnitelmien toteuttamista, kirjoitti Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtaja Miira Riipinen eilisessä blogikirjoituksessaan.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reinan mukaan on hyvä, että budjettiriihessä päätettiin nostaa tukea öljylämmityksistä luopumiseksi.
– Uudet ilmastosuunnitelmia koskevat velvoitteet on sovitettava yhteen itsehallinnon kanssa. Isoissa kunnissa suunnitelmat on jo olemassa, pienissä kunnissa määrämuotoisen suunnitelman edellyttäminen vie resursseja käytännön toimilta. Energiatehokkuussopimusten jatkaminen vuoden 2025 jälkeen on myös tärkeää, Reina sanoo liiton tiedotteessa.
Kunnissa on edelleen arviolta noin 5000 öljylämmitteistä rakennusta, joiden lämmitystapamuutokset kustantaisivat karkean arvion mukaan yhteensä 200-400 miljoonaa euroa.
Kuntaliitto on tyytyväinen kaivosveron käyttöönottoon sitoutumiseen sekä siihen, että valtaosa sen tuotosta kohdennetaan kaivosten sijaintikunnille.
