Kuntaliitto: Kuntien valmiussuunnitelmien julkisuutta on syytä arvioida uudelleen – Julkistenkin asiakirjojen laittamista nettiin kannattaa nykytilanteessa harkita kahdesti
Jos kunta epäilee kiinteistökauppojen muodostavan turvallisuuspoliittisen riskin, se voi olla asiasta yhteydessä puolustusministeriöön. sanoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen. Arkistokuva.
Kuntaliitto suosittelee, että kunnat tarkastelisivat uudelleen valmiussuunnitelmiensa julkisuutta sen kannalta, voiko niiden tiettyjen osien julkinen saatavuus vaarantaa turvallisuusjärjestelyjen toimivuuden.
Kuntien valmiussuunnittelua ei säädellä yksityiskohtaisesti, joten valmiussuunnitelmissa ja niiden sisältämissä tiedoissa on eroja. Yleensä valtuustotason päätös varautumisen perusteista on julkinen, mutta yksityiskohtaisemmat suunnitelmat eivät, toteaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen tiedotteessa.
Suomessa viranomaisten asiakirjat ovat oletusarvoisesti julkisia, ellei niiden julkisuutta ole erikseen rajoitettu. Yleinen valmiussuunnitelma on julkinen asiakirja, jos se sisältää vain yleisiä perusteita kunnan varautumiseen liittyen. Yksityiskohtaisempien varautumistietojen kohdalla on aina harkittava, täyttyvätkö salassapidon perusteet osalle asiakirjaa.
Esimerkiksi yksityiskohtaiset johtokeskusten sijaintitiedot tai poikkeusoloissa käytettävissä olevien resurssien tiedot täyttävät useimmissa tapauksissa salauksen kriteerit.
Tavanomaista on, että esimerkiksi valmiussuunnitelmia täydentävät liitteet ovat salassa pidettäviä julkisuuslain nojalla.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Myös sinänsä julkisten viranomaisen asiakirjojen julkaisemista yleisessä tietoverkossa on syytä harkita etenkin nykyisen turvallisuustilanteen valossa, Kuntaliitto ehdottaa. Asiakirjan julkaisematta jättäminen netissä on eri asia kuin sen salaaminen. Julkisuuslaki ei vaadi julkistenkaan viranomaisen asiakirjojen laittamista nettiin, vaan ne voivat olla saatavilla muilla tavoin.
– Julkisuuslain salassapitoperusteiden päivitystä on syytä kiirehtiä nykyisessä turvallisuusympäristössä. Uudistettavassa julkisuuslaissa tulee ottaa huomioon entistäkin vahvemmin turvallisuusnäkökohdat, Kuntaliiton johtava juristi Ida Sulin lisää.
Ari Korhosen mukaan kuntien valmiussuunnittelu on yleisesti hyvällä tasolla.
– Viimeisen vuoden aikana kunnat ovat esimerkiksi nostaneet valmiustasoaan hybridivaikuttamisen estämiseksi, tehneet yhteistyötä puolustusvoimien kanssa paikallispuolustusharjoituksissa sekä hankkineet varavoimakoneita. Infrastruktuurin suojaaminen, kyberturvallisuus ja tietojen julkisuuskäytännöt ovat tällä hetkellä tärkeimpiä aiheita kuntien varautumisessa.
Voi voi, kyllä pitää nyt olla vahvasti eri mieltä. Jos Nato-maassa ongelma on viranomaisten julkiset ja verkossa julkaistavat asiat, niin olemme kovin kaukana avoimesta yhteiskunnasta. Onneksi kuntalaki jo nykyisellään edellyttää verkkojulkaistavan paljon tietoja ja asiakirjoja – hyvä niin. Itseasiassa meidän pitäisi pikemminkin laajentaa verkkojulkaisemista koskemaan käytännössä kaikkia kuntien, hyvinvointialueiden ja myös valtion asiakirjoja. Tietojärjestelmät voitaisiin suoraan luoda sellaisiksi. Tällöin kansalaisten tiedonsaantioikeus ja mahdollisuus käyttää sananvapautta paranisi merkittävästi.
Olen Matti Muukkosen kanssa vahvasti samaa mieltä. Draama vain sakenee, kun katselemme hyvinvointialuelain viestintää, miten hyvinvointialueilla toimitaan. Eläköön Sananvapaus.