Kuntaliitto tyrmistyi puoliväliriihen tuloksista – Kuntakenttä ei turhaan pelännyt valtionosuuksien leikkauksia

Puoliväliriihessä päätetään valtion taloussuunnitelmassa hallituksen loppukaudelle, ja nyt selvisi hallituksen tahto vuosille 2026–2029.

Kuntakenttä pelkäsi valtionosuuksien leikkausta, ja siihen hallitus myös päätyi. Valtionosuuksista leikataan 75 miljoonaa. Kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta vähennetään prosenttiperusteisesti ensi vuonna siten, että muutos ei kasvata kuntien suhteellisia eroja valtionosuuksissa.

Pysyvä säästö otetaan huomioon kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä 2027.

Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio ei peittele pettymystään. Kuntaliitto ehti tuoreeltaan kertoa tyrmistyksestä, että hallitus täyttää veronkevennyksistä tulevat aukot leikkaamalla kuntien valtionosuuksia.

Leikkaus iskee liiton mukaan suoraan suomalaisten peruspalveluihin ja kasvun edellytyksiin, kuten koulutukseen.

Hallitus hehkuttaa perusopetukseen panostamisesta mutta samaan aikaan leikkaa kuntien valtionosuutta, mikä tarkoittaa leikkauksia koulutukseen ja työllisyyspalveluihin.

Valtionosuuksia leikattiin jo aiemmin

Nyt päätetty 75 miljoonan euron leikkaus on 2 prosenttia kuntien laskennallisesta valtionosuusrahoituksesta.

Kuntaliitto huomauttaa leikkauksen mittaluokkaa voimistavan se, että valtionosuuksiin on kohdistettu leikkauksia jo aiemminkin. Kaiken lisäksi työllisyyspalvelut siirtyivät vuoden vaihteessa kunnille aliresurssoituina.

Neuvottelujen etenemisestä tihkui tietoja julkisuuteen etukäteen. Jo niiden perusteella selvisi, että hallitus laskee yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin. Hallitus myös päätti alentaa ansiotuloverotuksen korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin.

Ansiotulon verotusta kevennetään yhteensä noin miljardilla eurolla.

Perintöveron alarajaa nousee 20 000 eurosta 30 000 euroon ja lahjaveron alaraja 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026.

Ei kestäviä päätöksiä

Punakallio huomauttaa, että puoliväliriihen listalla oli paljon isoja asioita. Etukäteen hän toivoi, että hallitus ottaisi nyt kantaa myös valtionosuusuudistukseen.

Valtiovarainministeriö ilmoitti viime lokakuussa lykkäävänsä valtionosuusuudistusta vuodella vuoteen 2027. Alkuperäisen tavoitteen mukaan uudistus olisi tullut voimaan vuoden 2026 alussa.

Uudistuksesta ei kuitenkaan tullut muuta uutta tietoa kuin pysyvän vähennyksen euromäärä.

Kuntakentän näkökulmasta päätös leikata kuntien valtionosuuksia on kaikkea muuta kuin kestävää. Punakallio kysyykin, miten järkeviä veronkevennykset ovat nykyisessä taloustilanteessa – ja vielä koulutuksen kustannuksella.

Hän huomauttaa, että palkkaverotus on nyt kohtuullisen massiivinen ja tuntuva.

– Hallitus pelaa ja ottaa valtavan riskin kasvattamalla entisestään julkisen talouden alijäämää.

Hän pohtii, miten käy, jos maailmassa edessä on jälleen uusia yllätyksiä. Mutta jo nykyisellään Suomen luottoluokitus on vaarassa.

– Uskotaanko Suomeen ja maan kykyyn hoitaa julkista taloutta. Nyt joutuu kysymään, kauanko maata pyöritetään velalla.

Tieto vos-uudistuksesta ja kotimaan lennoista tärkeä

Pääministerin mukaan riiheen valmistautuminen alkoi jo kesällä. Sittemmin Varman toimitusjohtajan Risto Murron johdolla toiminut työryhmä työsti ja luovutti kasvuraportin, joka Orpon mukaan oli tärkeä apu neuvotteluissa ja nyt tehdyissä linjauksissa.

Verot puhuttivat eniten jo puoliväliriihen kynnyksellä. Palkkaverojen lisäksi puhetta ja kinaa syntyi perintöveroista.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto oletti etukäteen, että hallitus linjaisi valtionosuusuudistukselle jatkoa.

– On tärkeää, että hallitus ilmaisee uudistuksesta tahtotilansa. Jos päätöksiä saadaan pian, uudistus olisi mahdollista saada voimaan 2027 alusta.

Puoliväliriihen tulos on Koivistolle pettymys, koska ainakaan tässä vaiheessa valtionosuusuudistuksesta ei kuulunut muuta kuin leikkaukset.

– Riihi olisi ollut luonteva paikka. Kohta alkaa olla kiire.

Koivisto odotti tietoa myös kotimaan lentoliikenteen tilanteesta. Jyväskylän lentoliikenteen rahoitus on päättymässä vuoden kuluttua, mutta sopimukseen on kirjattu kahden vuoden optio.

Jyväskyläläisille oli helpotus kuulla, että lentoyhteys turvataan vuoteen 2028 asti.

– Hienoa, että optio otetaan käyttöön ja lennot jatkuvat.

Koiviston mielestä on aivan oikein, että maan hallitus miettii kasvutoimia. Ne ovat tärkeitä myös kunnille, sillä niissä tarvitaan nyt vetoapua. Kasvutoimien rahoitukseen – esimerkiksi veronkevennyksiin – on hänen mukaansa kuitenkin löydyttävä muita keinoja kuin valtionosuuksien leikkaamiset.

Hän huomauttaa, että jos leikkausten tielle lähdetään, kuntia ja hyvinvointialueita on kohdeltava tasapuolisesti.

Myös Keuruu odotti tietoa vos-uudistuksesta

Myös Keuruun vt. kunnanjohtaja Janne Teeriaho olisi toivonut, että hallitus hoitaisi kuntien valtionosuusuudistuksen maaliin. Ja että se olisi tasapuolinen ja oikeudenmukainen.

Muutoin puoliväliriihen tulokset eivät häntä liiemmin jännittäneet. Ja hankaa tuloksiin olisi hänen mielestään tässä vaiheessa myöskään vaikuttaa.

– Se miten puoliväliriihen tulokset vaikuttavat yksittäisiin kansalaisiin, on heidän edunvalvojiensa asia, ja heidän tehtäväkseen on katsoa perään ja kommentoida, mikä on oikeudenmukaista.

Tietoa valtionosuusuudistuksesta Teeriaho odottaa sitäkin enemmän edelleen.

Hän sanoo ymmärtävänsä, että uudistus on kaiken kaikkiaan ilmeisen hankala prosessi, mutta kunnille tieto tulevasta on äärimmäisen tärkeää.

Näistä hallitus leikkaa:

Verohuojennuksia hallitus paikkaa valtionosuuksia leikkaamalla muun muassa seuraavia:
Kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 50 miljoonaa euroa vuodessa, ei kuitenkaan kotimaisilta kansalaisjärjestöiltä.
Korkeakoulujen perusrahoitusta vähennetään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2026 ja 20 miljoonalla eurolla vuonna 2027. Vähennys on 15 miljoonaa euroaa vuodesta 2028 alkaen
Rahoitusta evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkoille vähennetään kertaluontoisesti 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2026 ja 2027. Aiemmat veropäätökset ovat kasvattaneet kirkollisveron tuottoa.
Yritystukia leikataan 12 miljoonalla vuodesta 2026 alkaen. Vähennys ei kohdistu t&k- ja av-alan tukeen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoituksesta leikataan 10 miljoonan euroa.
Kelan tiedonsaantioikeutta laajennetaan sosiaaliturvan väärinkäytön vähentämiseksi. Säästövaikutuksen arvioidaan olevan 5 miljoonaa euroa.
Alkoholivero indeksoidaan, minkä lisäksi nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden tupakkaveroa sekä virvoitusjuomaveroa ja kaivosmineraaliveroa korotetaan.
Jäteveron veropohjaa laajennetaan vuodesta 2027 alkaen, minkä arvioidaan kasvattavan verotuottoa 10 miljoonalla eurolla.
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu jo ensi vuonna. Tämä kasvattaa verotuloja yhteensä 190 miljoonaa euroa.
Verotusta yksinkertaistetaan poistamalla kaavamainen työhuonevähennys ja työsuhdepolkupyörien verovapaaetu, joiden verotuottovaikutus on 70 miljoonaa euroa vuoden 2026 tasolla.
Osinkoverotuksen osakevaihtojärjestelyjen epätarkoituksenmukainen hyödyntäminen verotuksessa estetään. Uudistuksen arvioidaan korottavan verotuloja 30 miljoonaa euroa.
Säästöjä on tulossa myös jatkuvan oppimisen erillisavustukseen (1,3 miljoonaa euroa).

Investointeja Itä- ja Pohjois-Suomeen:

Orpo ilmoitti keskiviikkoillan tiedotustilaisuudessa, että ns. tunnin junan valmistelu jatkuu.
Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpano käynnistyy. Ohjelmilla tuetaan alueiden kasvua ja elinvoimaa.
Jyväskylän lisäksi muutkin maakuntalennot jatkuvat vuoteen 2028.
Investointiohjelma laajenee, ja niissä muistetaan yksittäisiä hankkeita:
Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta 14 miljoonaa euroa
Raideleveysselvitys 20 miljoonaa euroa
Kantatie 67 ja Vt 19 Kivisaari-Atria 11,0 miljoonaa euroa
Vt 13 Savitaipale-Lemi 14,5 miljoonaa euroa
Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen parantamalla Satamatien liittymää (2,8 miljoonaa euroa) ja Tähtelän liittymää (3,2 miljoonaa euroa).
Kotkan akkuklusterin investointien edellytyksien vahvistaminen kohdentamalla 4,8 miljoonaa euroa tieliikenneinvestointiin Mt 357 Hurukselantiellä
Vuohimäen eritasoliittymä 10 miljoonaa euroa
Kt 51 Kelan risteys 3,0 miljoonaa euroa
Lieksajoen silta 20 miljoonaa euroa
Mt 455 ja 15323 Joroisten Famifarmin risteys 2,2 miljoonaa euroa
Vt 9 liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla 3,3 miljoonaa euroa
Kaavin Luikonlahden raakapuuterminaali 0,5 miljoonaa euroa
Vt 25 osuus Meltola-Mustio 16,7 miljoonaa euroa
Maantie 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä (Kehä IV) 9,7 miljoonaa euroa
Lisäksi osoitetaan ehdollisena Helsinki-Garden -hankkeelle 35 miljoonaa euroa, Tampereen teatterin investoinnin tukemiseen 2,5 miljoonaa euroa, öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan 5,0 miljoonaa euroa, sekä maanpuolustuskoulutukseen 1,0 miljoonaa euroa.

Mitkä budjettiriihet ja puoliväliriihet?

Valtion budjetin laatimiseen sisältyvät vuosittaiset hallituksen neuvottelut keväällä ja syksyllä.

Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta on saanut nimekseen kehysriihi. Keväisin pidettävää neuvottelua kutsutaan puoliväliriiheksi.

Tälläkin kertaa puoliväliriihen pohjana oli valtiovarainministeriön ehdotus, joka oli koottu ministeriöiden esitysten pohjalta.

Seuraava jännitettävä on hallituksen budjettiriihi, talousarvioneuvottelu, syyskuun alussa. Sen jälkeen valtiovarainministeriö viimeistelee talousarvioesityksen, joka tulee hyväksyttäväksi valtioneuvoston yleisistuntoon ja sieltä eduskunnan käsittelyyn.

Puoliväliriihen tulokset ministeriön sivuilla