Kuntaliiton Minna Karhuselle kelpaa hyvät päätökset, kunhan kunnille annetaan myös taloudelliset resurssit päätösten toteuttamiseen. (Kuva: Liisa Takala)

Kuntien ja kaupunkien näkökulmasta katsottuna Antti Rinteen hallitusohjelma pitää sisällään moni hyviä avauksia, mutta vastapainoksi moni asia jäi myös ensiesittelyn jälkeen avoimeksi. Etenkin valtionosuuksiin liittyvät linjaukset selvinnevät vasta budjettien teon myötä.

-Olisimme kaivanneet enemmän tietoa esimerkiksi kuntien valtionosuuksiin ja kustannusten tasaamiseen liittyen. Päättyvätkö valtionosuusleikkaukset varmasti ensi vuonna? Entä tehdäänkö ensi vuoden valtionosuuksiin indeksikorotukset? Leikkausten päättyminen ei helpota kuntien tilannetta, mutta tasoittaa sitä kyllä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi.

-Hallitusohjelmassa on hyviä lupauksia ja avauksia, kuten esimerkiksi kiinteistöverouudistus ja kaivosveroselvitys. Hyvä asia kunnille on myös mahdollisuus työllisyyden hoidon järjestämisvastuusta sopimiseen. Erilaisissa kokeiluissa työllisyydenhoidon suhteen on saatu todella vaikuttavia tuloksia, Karhunen muistuttaa.

-Myös perusväylän pitoon on tulossa lisärahoitusta. Sitä Kuntaliitto on ollut aktiivisesti ajamassa, Minna Karhunen jatkaa.

Mikä on hintalappu?

Hallitusohjelmassa ei suuria miljardien jakovaroja ole olemassa. Enemmän mennään eteenpäin muutamilla sadoilla miljoonilla euroilla, jotka eivät riitä välttämättä kaikkeen luvattu. Esimerkiksi yksin hoitajamitoituksen kirjaamisen lakiin on arvioitu maksavan asiantuntijasta riippuen 180–250 miljoonaa euroa.

Seitsemässä päivässä lääkäriin, tuhat uutta lääkäriä, vanhusten hoivan hoitajamitoitus, maksuton ehkäisy, oppivelvollisuuden maksuton pidennys 18 ikävuoteen, maksuton aamu- ja iltapäivätoiminta, kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatus ja ryhmäkokokojen pienentäminen päiväkodeissa ovat asioita, joiden hoitamiseen tarvitaan rahaa. Kuntalehden toimittaja kysyi tiedotustilaisuuden päätteeksi kunnille tulevien lisätehtävien hintalappua. Antti Rinteen mukaan sitä ei kuitenkaan ollut vielä valtion toimesta laskettu.

Rahoitus turvattava

Kuntaliiton suunnalta korostetaan, että kuntien vastuulle tulevien lisätehtävien mukana on tultava myös rahoitus kasvavien valtionosuuksien muodossa. Muussa tapauksessa kuntataloutta odottaa tulevaisuudessa entistäkin synkemmät ajat.

-Kunnat ja Kuntaliitto eivät vastusta hyviä päätöksiä. Valtion on vain huolehdittava siitä, että tehtävien lisääntyessä kunnille annetaan rahoitus tehtävien hoitamiseen, Karhunen toteaa.

Joka tapauksessa vähintään tyydyttäväksi voitanee hallitusohjelmaa luonnehtia, kun asiaa katsellaan kuntien näkövinkkelistä. Arvosanaa voidaan nostaa, kunhan työllisyysaste nousee ja rahat riittävät entistä paremmin ilman uusia leikkauksia.

-Hirveän paljon hallitusohjelmassa on selvitettäviä asioita. Toisaalta on ihan hyvä selvittää asiat perusteellisesti, ettei tehdä huonoja päätöksiä. Hallitusohjelmassa on havaittu myös kuntien erilaisuus. Selvästi siellä on opiskeltu kaupunkipolitiikkaa, toimitusjohtaja Minna Karhunen kommentoi.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Totta. Paljon on vielä auki. Hallitusohjelmassa mainitaan sana “SELVITETÄÄN” yhteensä 130 kertaa. Kaikki toivo asetettu maan työllisyyskehitykseen. Missä viipyy erillisselvitys “Lex-Rautavaara”? Kaikkein paras vaihtoehto on säätää ”Lex-Rautavaara” eli erillislaki pitkien välimatkojen ja harvaanasutuille eli Harva-kunnille. Pitkillä välimatkoilla ja harvalla asutuksella on suora merkitys kunnan palvelukustannusten muodostumiseen.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*