Ihmistä lähellä oleviin peruspalveluihin satsaaminen saa Kuntapulssiin vastanneiden hyväksynnän. Toimivat tietojärjestelmät ja alueellisten erojen huomioiden saavat myös vastaajilta peukalon nousemaan.

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen, kuntien alueellisten erityispiirteiden huomioinen ja sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirtäminen peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan olivat kolmen kärki, kun Kuntaliitto selvitti kuntakentän näkemystä Antti Rinteen hallituksen sote-linjauksista. Siis positiivisessa mielessä.

Tunnelma kuntakentällä on varsin sekalainen. Osa hallituksen linjauksista on otettu vastaan lähes riemusta kiljahdellen, mutta osalle esityksistä on peukalo vahvasti alaspäin. Ja vuosikausien soutaminen ja huopaaminen näkyy myös kuntakentän suhtautumisessa.

”Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee olla voimassa olevat lait.”

”Työ on käynnistynyt. Odotetaan hallituksen realistisia linjauksia.”

Tietojärjestelmien merkitys tunnetaan

Tietojärjestelmien yhteensovittamista ja alueellisten erityispiirteiden huomioimista piti tärkeänä yli 90 prosenttia Kuntapulssi-kyselyyn vastanneista ja peruspalveluihin sekä ennaltaehkäisevään toimintaan panostamisen nosti esiin 87 prosenttia vastanneista.

-Vastauksista käy selkeästi ilmi, että yksi ja sama ratkaisu ei sovi kaikille kunnille ja alueille. On myös tärkeää, että tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen osoitetaan tarvittavat resurssit. Tässä tilanteessa kunnilla ei ole varaa tehdä merkittäviä tietojärjestelmäuudistuksia itsenäisesti, sanoo varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.

”On ensiarvoista, että tietojärjestelmien yhdenmukaistamiseen osoitettaisiin nyt resurssit. Kunnilla ei liene epävarmassa tilanteessa halukkuutta eikä mahdollisuuksia merkittäviin soten tietojärjestelmäuudistuksiin omin resurssein.”

Lähipalvelut arvossaan

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvistä asioista 96 prosenttia pitää tärkeänä, että perustason palvelut tuotetaan lähellä ihmistä. Tärkeänä pidetään myös, että kolmannen sektorin järjestöllä, jossa kunta on merkittävänä taustatahona, on oikeus tuottaa sote-palveluja. Kunnan tai kuntien omistuksessa olevien yritysten oikeutta tuottaa palveluja puolestaan pitää tärkeänä 66 prosenttia.

”Mitään järjestämisen ja tuottamisen vaihtoehtoja ei pitäisi sulkea automaattisesti pois. Alueiden ja kuntien tilanteet ovat niin kovin erilaisia.”

”Sote-palvelujen tuottaminen on pienille kunnille taloudellisesti haastavaa. Päätökset sote-palvelujen järjestämisestä pitäisi tehdä mahdollisimman pikaisesti.”

Hieman yli puolet vastaajista pitää tärkeänä, että lainsäädännössä mahdollistettaisiin sote-palvelujen tuottamisvastuun siirtäminen maakunnilta kunnille.

Vastaajista 70 prosenttia pitää tärkeänä, että kuntien vapaaehtoista etenemistä sote-palvelujen järjestämisessä tuetaan. Toisaalta useissa avovastauksissa kuitenkin toistui toive saada päätökset sote-palvelujen järjestämisestä ensin.

Erillisratkaisu jakaa alueita

Eniten ristivetoa kuntien keskuudessa aiheuttivat sote-linjauksista 18 maakunnan malli, pääkaupunkiseudun erillisratkaisu ja maakuntien monialaisuus. Näiden osioiden vastauksissa ääripäitä edustavat lähes poikkeuksetta Uusimaa ja pienet maakunnat. Asiasta riippuen ollaan vain joko puolesta tai vastaan.

Erillisratkaisua kannatettiin eniten Uudenmaan alueella, jonka alueen vastaajista ratkaisua piti tärkeänä 92 prosenttia. Koko maan tasolla tärkeyden tunnusti 35 prosenttia vastanneista ja ei tärkeänä asiaa piti 36 prosenttia.

18 maakunnan mallille löytyi eniten kannatusta pienistä maakunnista eli Kainuusta (85 %) ja Keski-Pohjanmaalta (91 %). Myös alle 5 000 asukkaan kuntia edustaneiden vastaajien ja valtuustojen puheenjohtajistojen keskuudessa malli sai kannatusta. Vähiten kannatusta hallituksen linjaus keräsi Uudellamaalla, suuria kaupunkeja edustaneiden vastaajien keskuudessa ja sote-johtajien parissa.

”Sote-soppa on niin monesti keitetty pohjaan että ilmeisesti nyt tarkkaillaan mitä tässä vaiheessa sotea on järkevää tehdä jottei jälleen kerran tehdä turhaa työtä joka menee hukkaan.”

Pohjanmaa haluaa maakuntaveron

Hanakimpia maakuntaveron käyttöön ottajia olisi Pohjanmaan väki, jossa yli kaksi kolmannesta (69 %) vastaajista piti asiaa tärkeänä. Vähiten maakuntavero sai kannatusta Päijät-Hämeen ja Keski-Pohjanmaan maakuntien edustajien taholla. Koko maan tasolla verotuksen käyttöönottoa tärkeänä piti 43 prosenttia vastanneista. Lähes sama määrä (37 %) ei asiaa tärkeänä pitänyt.

”Emme kaipaa Suomen kokoiseen valtakuntaan uutta verotustasoa. Maakuntavero on täysin typerä ja turha viritelmä, joka johtaa todella monimutkaisiin tulonsiirtojärjestelmiin niin maakunta- kuin kuntatasolla”

Kysely lähetettiin sähköpostilla kunnan- ja kaupunginjohtajille, sote- ja talousjohtajille sekä kuntien luottamushenkilöjohdolle. Vastaukset saatiin yhteensä 272 Manner-Suomen kunnasta. Kaikkiaan vastauksia saatiin 544 kappaletta ja ne kattavat 92 prosenttia Manner-Suomen kunnista.

Jutun kursivoidut kohdat ovat poimintoja Kuntapulssin vastauksista.

Lue lisää: Kuntalehti tiedusteli kuntajohtajien reaktioita Kuntapulssin tuloksiin

Kuntapulssin materiaali Kuntaliiton sivuilla

 

Katso Hanna Tainion videohaastattelu Kunta.tv:ltä:

 

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*