Kuntarahoitus paransi ennustettaan – koronan vaikutukset kuntiin tosin näkyvät vasta ensi vuonna

Suomi selvisi hyvin koronan ensimmäisestä aallosta, mutta kuntataloudessa pandemian todelliset talousvaikutukset nähdään vasta myöhemmin.

Näin toteaa Kuntarahoitus tuoreessa suhdannekatsauksessaan. Sen mukaan merkittävä osa koronan vaikutuksista nähdään kunnissa ensi vuonna.

Ensimmäisessä vaiheessa kunnat ovat osin hyötyneet muun muassa kiireettömän terveydenhoidon lykkäämisestä, koulujen sulkemisista sekä palvelujen aukiolorajoituksista.

Ensi vuonna näitä hyötyjä ei ole, ja muut talousvaikutukset korostuvat. Valtion koronatuet erääntyvät pääosin kuluvan vuoden lopussa, ja koronan talousvaikutukset näkyvät tuolloin.

Kuntien osuus yhteisöverosta pudonnee ensi vuonna Kuntarahoituksen mukaan noin 400 miljoonaa euroa.

Kunnallisveron tuottoon tulee valtakunnallisia ja paikallisia heilahteluita työllisyyskehityksen mukaisesti.

Kuntia kuormittavat sairaanhoitopiirien koronasta syntyneet lisäkustannukset. Kuntarahoitus muistuttaa suhdannekatsauksessaan, että valtio on sitoutunut kattamaan sairaanhoitopiirien kustannuksia 200 miljoonalla eurolla mutta että ylimenevä osa kuluista jää sairaanhoitopiirien ja kuntien maksettavaksi.

Aiempaa parempi ennuste

Kuntarahoituksen mukaan voimakasta uutta pudotusta ei enää nähdä. Elpymisvauhti kuitenkin hidastuu, ja koronakriisi vaikuttaa merkittävästi vielä ensi vuonna.

Koronakriisin välitön vaikutus oli Suomen kansantalouteen selvästi odotettua lievempi. Kuntarahoitus odottaa Suomen bruttokansantuotteen supistuvan kuluvana vuonna 5 prosenttia – selvästi vähemmän kuin vielä kesäkuun arviossa (–7 %).

Toisaalta Kuntarahoitus puolitti ensi vuoden kasvuennusteen 1,5 prosenttiin (+3 %).

Työttömyysaste saavuttaa huippunsa vuonna 2021 ja on noin 8,5 prosenttia.