Kuntarahoitus: Suomen BKT supistuu rajusti – kuntatalous vaikeuksissa
Julkisilla investoinneilla on merkittävä vaikutus, kun kunnat ja kaupungit hakevat potkua aluetalouteen koronakriisin jälkeen.
Kuntarahoitus arvioi maamme bruttokansantuotteet supistuvan kuluvana vuonna seitsemän prosenttia. Ensi vuodelle miinusta on tuoreen suhdannekatsauksen mukaan luvassa kolme prosenttia.
Oleellinen asia Suomen talouden kannalta on, kuinka kansainvälinen investointikysyntä hiljenee koronakriisin seurauksena. Suomalainen teollisuus on riippuvainen siitä, kuinka kauppa kansainvälisillä markkinoilla käy.
-Pelkona on, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala toteaa.
Kunnissa ongelmia ilman koronaakin
Korona-aalto on pyyhkäissyt myös kuntatalouden mittarit entistä enemmän punaiselle. Kuntarahoituksen arvion mukaan kriisi on iskenyt rajuimmin kaupunkeihin, koska niissä romahtaneilla verotuloilla on suurin merkitys.
Kuntayhtymien vuosikatteet ovat niin ikään heikentymässä, sillä korona-aallosta johtuen hoitoja on lykätty ja sairaanhoitopiireiltä on jäänyt tuottoja saamatta. Koronaan varautuminen on osaltaan kasvattanut kuntayhtymien kustannuksia merkittävästi. Tosin Kuntarahoituksen suunnalta muistutetaan, ettei korona ole pitkässä juoksussa suurin syypää suomalaisen kuntatalouden synkkään tilaan.
-Pitkällä aikavälillä kuntatalouden kestävyyteen voimakkaimmin vaikuttavat megatrendit ovat kuitenkin ikääntyminen ja kaupungistuminen, ja niihin pandemian vaikutukset lienevät kaikesta huolimatta vähäisiä, Vesala arvioi.
Investoinneilla vauhtia talouteen
Joka tapauksessa korona ei ainakaan paranna julkisen talouden tilaa. Kaikesta huolimatta kuntien pitäisi rohkeasti kantaa kortensa kekoon ja pitää elinkeinoelämän rattaat pyörimässä. Julkiset investoinnit ovat tässä tärkeä osa palapeliä.
-Velkaantumisen kasvulta ei voi nykytilanteessa välttyä. Julkisten investointien jatkaminen tässä tilanteessa on myös tärkeä keino pitää yllä työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio toteaa.
Kuntarahoituksen asiantuntijoiden mukaan kuntien kannattaa erityisesti painottaa kasvun edellytyksiä ja vihreää siirtymää tukevia investointeja. Tärkeä seikka on myös työllisyyden tukeminen.
-Koronapandemian aiheuttamat lisävaikeudet kuntataloudelle alleviivaavat myös rakennemuutosten tarvetta. Nyt on korkea aika edistää rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi, osaamisen vahvistamiseksi, sote-palvelujen tuotannon tehostamiseksi ja kuntien tehtävien priorisoimiseksi, Kallio esittää.
Pakollinen digiloikka kantaa hedelmää
Korona ei ole tuonut mukanaan pelkästään huonoja vaikutuksia. Pakon edessä otettu digiloikka voi antaa eväitä paremman tulevaisuuden luomiseksi.
-Opetuksen ja sote-alan digiloikka on hyvä osoitus siitä, että monessa kohtaa voi säästää palvelujen laadun kärsimättä. Nykyisiä julkisia palveluja olisi tarkasteltava myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä, toimitusjohtaja Esa Kallio arvioi.
